Miami Vice (2006)

Tämä elokuva piti ottaa uusintakatseluun pelkästään siitä syystä, että aloin epäilemään olenko ollut liian kriittinen sitä kohtaan. En ole nimittäin pahemmin kehunut Miami Vicen elokuvaversiota, mutta viime aikoina olen tuuminut että mahdoinko antaa tv-sarjan erinomaisuuden sumentaa ajatuksiani, joten kokeillaanpa uudestaan.
Vaikeaa se on silti, sillä vaikka jossain vaiheessa useamman vuoden tauon aikana ehdin muistelemaan tv-sarjaa hupsun näköiseksi ja oloiseksi muistojen kultaamaksi nostalgiaksi. Uusintakatselu kuitenkin osoitti, että vaikka muoti on saattanut muuttua, niin Miami Vice on edelleen tehokasta poliisidraamaa ja vaikka mukana on kiiltäviä autoja ja naisia, niin pohjimmiltaan se on silkkaa asiallisen vakavamielistä Narcia ja Dark Blueta.

Ja sitten vastaan tuli itsensä Michael Mannin ohjaama elokuvaversio, että eihän se nyt voi kovinkaan pahasti mennä pieleen, jos itse sarjan primus motor oli sen puikoissa. No, päällimmäinen ajatus oli se, että elokuva oli kasa hajanaisia ideoita joista oli koostettu juuri ja juuri tv-version keskitasoon yltävä venytetty jakso jossa miehillä oli hassut naamakarvoitukset. Eli pettymys oli suuri ja sitä mielummin koetti pyyhkiä elokuvan mielestään ja palata tv:n pariin.

Kokeillaan nyt uudestaan.

FBI:n järjestämä huumeoperaatio Arjalaisveljeskunnan kanssa menee puihin, joten agentti Fujima (Ciarán Hinds) pyytää Miamin undercoverkyttiä Sonny Crockettia (Colin Farrell) ja Ricardo Tubbsia (Jamie Foxx) apuun. Miten agenttien henkilöllisyys paljastui? Miten amatööritasolla toimiva punaniskajoukko saattoi saada käsiinsä huipputekniikkaa ja toimia niiden edellyttämällä tasolla?
Miamin poliisi ei ollut yhteistyössä FBI:n kanssa, joten Crockett ja Tubbs eivät kenties olisi samanlaisessa vaarassa paljastua mahdollisen myyrän ansiosta ja voisivat olla todella syvällä peiterooleissaan. Siispä Crockett ja Tubbs aloittavat tunnustelut huumekauppiaina ja päätyvät tapaamaan suuren huumekuninkaan, Montoyan (Luis Tosar) ja hänen oikean kätensä Isabellan (Gong Li.)
Crockett iskee silmänsä Isabellaan (mutta kukapa ei) ja sitten veneillään jotain viikon verran.
Fujima ottaisi mielummin alakastiin kuuluvat Arjalaiset kiinni, kun Crockett ja Tubbs olisivat valmiita toimiaan peiterooleissaan kunnes saavat pääpomon, eli Montoyan kiinni. Mutta sitten tietenkin alkavat peiteroolit purkautua, pahikset kääntymään toisiaan vastaan, kidnappausta ja lopulta pyssynpauketta.
Crockettin sydän on kultaa ja rakkaus vapauttaa.

Joo, ei sille voi mitään, että katsoi asiaa miltä kantilta tahansa, niin Miami Vice-elokuva ei tunnu elokuvalta, vaan yhdeltä tv-jaksolta muiden joukossa. Se kertoo joko siitä, että tv-versio oli sen verran korkeatasoinen, että sen ylittäminen on vaikeaa, taikka ikävämmästä näkulmasta siitä, että elokuvaa ei oltu kirjoitettu tarpeeksi. Valitettavasti olen valmis taipumaan jälkimmäisen puoleen, sillä liian usein tätä elokuvaa katsoessa tuntui siltä kuin oltaisiin unohdettu mitä oltiin tekemässä ja pyörittiin ympyrää miettimässä että mitä nyt? Etenkin Gong Lin ja Colin Farrellin hahmojen välisen suhteen kuvaus tuntui siltä, että näyttelijät koettivat keksiä kesken kävelyn mitä pitäisi tehdä, mutta siitä en kuitenkaan syytä näyttelijöitä.
Ehkä ongelma oli vain siinä, että elokuva koetti tehdä liian vakavaa soluttautumistarinaa, mutta perääntyi välillä esittelemään sitä sarjasta tuttua visuaalista glamouria. Niinpä rähjäinen narkkarilook yhdistettynä mittatilauspukuihin oli liian ristiriitaista ja siitä kärsi sitten uskottavuus. Oli miten oli, silti elokuva vaikutti siltä, että se olisi ollut parempi normaalina tv-jaksona, ja kaiken lisäksi sen tarina oli niin tutun oloinen, että melkein voisi vannoa nähneensä tämän jo tuossa alkuperäisessä sarjassa.

Sinänsä minulla ei ole näyttelijöistä suuremmin pahaa sanottavaa, mutta eipä juuri kehujakaan. Foxx ja Farrell olivat mielestäni ihan hyviä valintoja ns. modernisoidun Miami Vicen pääosaan, vaikka Farrell onkin jotenkin yllättävän vaisun oloinen koko elokuvan ajan. Onkin muuten aika hauskaa, että vaikka Crockettille luotiin esimerkiksi se elokuvan romanssijuoni, niin yhteisissä kohtauksissa Tubbs tuntui kiinnostavammalta ja nousevan paljon vahvemmin esille. 

Miami Vice on ihan kiva poliisijännäri, joka kyllä toimii ajantappona, mutta on alkuperäänsä ja tekijöihinsä nähden valitettavan puolitehoinen ja ilman Miami Vice-yhteyksiäkin se olisi jäänyt "no jaa, tulihan sekin katsottua"-sarjaan.
Olisin halunnut pitää enemmän.

Tähdet: **
Miami Vice