Pätkiksen, Omaxi-kasettien, Super- ja Sky Channelin kasvattina minut on marinoitu etenkin ns. lauantaiaamuanimaatioissa ja Disneyn sekä Warnerin lyhytpiirretyissä. Joten vaikka kovasti pidän monestakin pitkästä animaatioelokuvasta aina Akirasta Leijonakuninkaaseen ja Fievelista Macrossiin, niin ne ovat etenkin G.I. Joe, Transformers, Masters of the Universe, Bravestarr, Dinoriders, Mask, Myrskykissat, Merrie Melodiesit, Silly Symphoniesit ja vastaavat jotka vievät pääosin tilaa animaatioelokuvakokoelmastani. Pino pinolta löytyy kasetteina ja levyinä Ramboa ja Hulkia piirrettynä, Tenavia, She-raa, Ankronikkaa, etc. Pitkiä elokuvia ei sitten aivan niin paljoa löydykään, vaikka niitäkin on aivan tarpeeksi pitämään nälkä hallinnassa. Eli painotus on enemmän sarjoissa kuin elokuvissa.
Puhukaamme vaahto suusta valuen.
Tohtori Sykerö pelotti aivan helvetisti, mutta Myyrä on loistava, kuten myös Smurffit, Snorkkelit, Muskettikoirat, Hinku ja Vinku, Pat ja Mat, Barbapapa, Muumit, Kössi Kenguru, Nalle Luppakorva ja jopa se kauhistuttava Varokaa heikkoja jäitä-animaatio. Pikku Kakkosessa oli paljon hyviä animaatioita ja aina kun lopussa Nukkumatti heitti unihiekkaa kameraa kohti, niin minä peitin silmäni.
Alfred J. Kwak on myös erinomainen ja sen luonnonsuojeluteema oli sellainen jota en ensikatselulla oikein ymmärtänyt ja nyt ajattelenkin sen olevan enemmän aikuisten kuin lasten animaatio.
Ooh, ja tietenkin Janoschin tarinatuokio!
Hieman uudemmista animaatioista olen nauttinut etenkin Ren & Stimpysta, Simpsoneista, Futuramasta, Family Guysta, Happy Tree Friendseistä ja jostain syystä Powerpuff Girlseista.
Erityismaininta pitää antaa Tikulle ja Takulle, koska heidän ruotsinkielinen nimensä on Piff och Puff. LOISTAVAA!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti