Antaa Heittää! (Nati con la camicia, 1983)

Heti alkuun on todettava, että elokuvan kenties väärästä syystä hauskin juttu tapahtuu alkuteksteissä, kun tämä englanninkieliseltä nimeltään Go For It-elokuva on suomennettu muotoon Sementtikäsi.
Häh? Mikä ihmeen Sementtikäsi? Hahaha!

Eräänlainen iloluonteinen kulkuri Rosco (Terence Hill) rullaluistelee halki Amerikan ja on joutua rekan alle.
Toisaalla karhumainen vanki Doug (Bud Spencer) kuuntelee ilmeisesti David Spaden isoisän jaarituksia ja pääsee oletettavasti juuri sen vuoksi vapaalle jalalle, sillä hän on rangaistuksensa kärsinyt.
Rosco huomaa häntä kiusanneen rekan erään maantiekuppilan edustalla ja päättää tasata tilit kuskin kanssa. HEI, EDGAR FROESEN KOPIO ISTUU LUKEMASSA LEHTEÄ! Yksi potentiaalisista rekkasyyllisistä on juuri Doug, joten ilmeisesti se äskeinen samaan aikaan tapahtunut vankilasta vapautuminen tapahtui vähintäänkin hetkeä ennen rekkaongelmia. Vatsastapuhuen Rosco aiheuttaa rekkakuskien välille riitaa ja kohta läpsintä alkaa. Rosco ja Doug lyöttäytyvät yhteen ja sopivien erheiden ansiosta molemmat luulevat toisensa olevan rekkakuskeja, mutta kumpikaan ei omista rekkaa jonka ottavat haltuunsa, luullen siis toisen omistavan sen ja tarjoavan kyytiä. Näin juuri tavallaan ystävystyneistä henkilöistä tuli sattuman kautta varkaita, mutta onneksi Roscon vatsapuhe auttaa vapautumaan poliiseilta. Matka jatkukoon varastetulla poliisiautolla.
Doug haluaa heidän kulkevan eri teitä, mutta Rosco nappaa kahdelle muulle henkilölle tarkoitetut lentoliput ja yhdessäolo on ja pysyy. Ongelmat kuitenkin vasta alkavat kun selviää, että nuo liput olivat tarkoitettu kahdelle superagentille, joiden henkilöllisyydet kaverukset ottavat jotta eivät paljastuisi huijareiksi.
Rosco ja Doug päätyvät peiterooleihin esittämään rikkaita juhlivia Teksasilaisia, mutta todellisuudessa heidän tarkoituksensa on ottaa kiinni jotain yhteiskunnan vihollisia. Mukana ovat myös Bondmaiset apuvälineet, kuten kiimaa erittävät dildot ja rikkoutumaton vessapaperi. Öö, okei.
Kung fu-pahiksia jotka telovat itsensä, sokea tarjoilija, 30-luvun gangstereita, hylkeitä ja salaperäinen rikollispomo K1 (Buffy Dee) haluaa saada agenttikaksikon hengiltä. Siispä menemme vessaan joka on hissi joka pysähtyy keskellä merta olevaan laivaan ja Hedonismbotilta näyttävä K1 antaa kaveruksille mahdollisuuden liittyä häneen ja suunnitelmaansa räjäyttää avaruussukkula. K1 kun haluaa tuhota maailmasta käsityksen numeroista, jotta laskukoneet ja ihmiset menisivät sekaisin. Joo, joku tässä on kyllä sekaisin.
Tietenkään pojat eivät K1:n palvelukseen suostu ja alkaa muksiminen. Aiempaan elokuvan nimen käännöshuvittavuuteen viitaten, tässä on myös toinen hieno suomennos, kun son of a bitch muuntuu muotoon muna-anjovis.
Sankarit ovat voitollisia.

No hyvä on, eihän tästäkään Hill/Spencer-leffasta voi juuri muuta sanoa kuin, että se oli tuttuun tapaan hölmö, kömpelö ja duo toimi hyvin yhteen. Mutta kyllähän tämä viihdyttää ja on esimerkiksi aiemmin käsiteltyä Siitä Vaan Pojat!-elokuvaa paremmin kulkeva ja huumori on ajoittain sen verran vekkulia, että siinä riemussa kaarikin suoristuu. Eli hyvä fiilis on taattu. Edellyttäen siis, että näistä pitää.

Pidin erityisesti juuri tästä seikasta miten Roscosta ja Dougista tuli ystäviä, eli siitä rekkasekoilusta. Kuten myös pidin siitä, miten he päätyivät salaisiksi agenteiksi. Identiteettivarkaudet ovat harvoin näin absurdin huvittavia.

Elokuvassa oli myös yksi pieni yksityiskohta, joka tolkuttomuudessaan oli mainio.
Eräässä kohtauksessa poliisit tekevät ratsian yleisövessaan ja yhdellä poliisilla on sinko. Eikö se ole pienoista liioittelua?

Tähdet: ***
Antaa Heittää!