Fanboys (2008)

Okei, tämä ei ala hyvin. Elokuva jonka ideana on irvailla Tähtien Sota-faniudelle alkaa luonnollisestikin tietenkin klassisella kaukaisuuteen katoavalla tekstimatolla, mutta miksi ihmeessä taustalla ei soi Tähtien Sodan tunnusmusiikki, vaan jokin Poptorin myymä halpissynamusiikki joka etäisesti muistuttaa tuosta edellä mainitusta tunnusmusiikista. Hyvä on, kenties kyse on siitä ettei saatu oikeuksia John Williamsin musiikin käyttöön, taikka haluttiin vain tietoisesti tehdä jotain täysin omaa. No täysin omaa se ei ole koska se muistuttaa hieman Tähtien Sodan musiikista ja sellaisenaan se on hyvin huonosti toteutettu. Aargh!
Jep tälläisistä asioista juuri tämän elokuvan kohderyhmään kuuluvat saavat luvan kiukutella, sillä mehän tässä olemme huumorin kohteena.
Niin ja seuraavaksi siirrymme halloweenjuhliin jossa soi Chumbawamban Tubthumping! Siis voi Luoja, voiko enempää kliseisempää biisiä valita osoittaakseen kyseessä olevan bileet? No, kenties Whiskey In The Jar.
Täällä juhlissa kohtaavat koulun jälkeen erilleen ajautuneet ystävykset. Autokauppiaaksi ryhtynyt, eli se ryhmän muka aikuistunut Eric (Sam Huntington) ja kolmikkona pysyneet edelleen muka lapselliset Tähtien Sota-fanit Hutch (Dan Fogler), Linus (Chris Marquette) ja Windows (Jay Baruchel.) Etenkin Linus kantaa kaunaa siitä, että Eric hylkäsi ystävänsä uskoessaan aikuistumisen tarkoittavan sarjakuvien ja muun lapsellisena pidetyn sivuuttamista. Kun Eric kuulee Linusin sairastavan syöpää ja isä Chuckin (Christopher McDonald) haluavan poikansa nousevan autokauppansa vetäjäksi alkaa Eric muistelemaan viattomampia aikoja, mikä johtaa siihen että hän haluaa toteuttaa vanhojen ystäviensä kanssa kouluaikoina kehitetyn suunnitelman. Ideana on matkustaa Skywalker Ranchille, murtautua sisään ja varastaa ennakkokatselua varten vuotta myöhemmin julkaistava pienimuotoinen elokuva joka tunnetaan Episodi ykkösenä. EI POJAT EI! SE TUHOAA USKONNE KOKONAAN!
No, varoituksistani huolimatta pojat lähtevät matkaan ja sen aikana kinastellaan nynnyhomovitseillä Star Trek-fanien kanssa ja kehutaan Rushin olevan kaikkien aikojen paras rockbändi (seikka jota en täysin mene tyrmäämään.) Leffassa on mukana joitakin ihan hyviä biisivalintoja, mutta tuota aiempaa Rush-kohtausta ajatellen on hieman hämmentävää että leffassa soi vain kaksi yhtyeen biisiä ja arvatkaa vain onko toinen niistä Tom Sawyer.
Kuten suurinpiirtein joka ainoassa nuorisoroad trip-komediassa, niin myös tässäkin meillä on tarjolla pilvenpolttoa, putkareissu ja alastomuutta, tosin mahdollisimman alhaisella ikärajalla jotta kukaan ei vain pääsisi loukkaantumaan.
Eric saa ukaasin isältään, että hänen olisi palattava kotiin johtamaan autokauppaa taikka saisi kenkää. Niinpä nyt palataan siihen, että mikä on oikeaa aikuisena olemista.
Apuun tulee ryhmän ilmeisesti ainoa naispuolinen ystävä Zoe (Kristen Bell), joka on tietenkin ihan älytön hottis, mutta pojat pitävät häntä yhtenä,,, no,,, pojista ja se herättää Zoessa hieman närkästystä.
Linuksen jouduttua matkalla sairaalaan joutuvat ystävykset hetken miettimään jatkaako matkaa, vaikka herra näyttää silloin ja sen jälkeen suunnilleen parempikuntoiselta kuin kaikki muut yhteensä. Tietenkin matka jatkuu ja kohta murtaudutaankin Skywalker Ranchille. Pian paetaan THX1138:n androideiksi pukeutuneita vartijoita (mm. Ray Park), jäädään kiinni ja George Lucas on niin vaikuttunut kaverusten teosta että antaa kuolemansairaalle Linukselle mahdollisuuden nähdä elokuva ennakkoon. Tässä kohtauksessa olisi muuten ollut ehdoton vaatimus saada Lucas itse cameorooliin, eikä minään toisen käden puhelinkeskusteluna jossa emme kuule edes "Lucasin" ääntä.
Vuotta myöhemmin Linus on jo kuollut ja olen aika varma että Episodi 1 on se joka hänet oikeasti tappoi. Muut ryhmästä ovat käyneet sen nuorisoelokuvien pakollisen aikuistumisosuuden läpi, eli Eric on ymmärtänyt voivansa olla aikuinen sarjakuvapiirtäjänäkin, Hutch asuu edelleen äitinsä autotallissa mutta on perustanut yrityksen ja joukon nörteimmän näköinen ja oloinen Windows on saanut naista kiitos pariuduttuaan Zoen kanssa. Joten kaikki odotettavissa oleva on koettu.

Hmm,,, niin, Fanboys.
Tämä elokuva on parhaimmillaankin vain keskivertoa peruskomediaa josta on karsittu pois oikeastaan kaikki sellainen ns. tuhma jota American Pien tyyliset komediat tarjoavat meille. Toki mukana ovat ne pakolliset homovitsit, naintihuumori, pössyttely ja muu vastaava, mutta kaikki on tehty sellaisella Lizzie McGuire/Jonas Brothers-tyylisellä kiltteydellä. Ei se mitään en minä tältä elokuvalta mitään tissejä kaivannutkaan, mutta ihmettelen vain että jos kerran sellaista huumoria laitetaan mukaan niin miksi sitä ei uskalleta tehdä kunnolla. Jos meillä kerran on kohtaus jossa nörtti koettaa Jedien ajatuksenhallinnalla saada tyttö riisumaan paitansa ja näin tapahtuu, niin miksi alla on toinen paita mutta poika käyttäytyy kuin olisi kokemassa Avaruusseikkailu 2001:n psykedeelisen valomatkan, sillä me kaiki tiedämme että vasta paljas nänni sellaisen aiheuttaa.
Elokuvan kiltteys on valitettavasti myös kohdistunut muuhunkin kuin alapäähuumoriin, sillä paljon mahdollisuuksia tarjoava Star Trek/Star Wars-kinastelu jää toistuvasti suutariksi ja pelkkä Khanin huuto ei jaksa hymyä huulille nostaa.

Fanboysin aikuistumiskertomus jää sivuseikaksi, kuten myös sairastuneen Linuksen viimeisen seikkailun kuvaus. Nämä tuntuvat vain seikoilta jotka on ollut pakko laittaa mukaan, jotta elokuvalle saataisiin muutakin yleisöä kuin nörtit, mutta sitten niihin ei jakseta keskittyä repliikkiä paria enempää.

Elokuvan taustainfoa lukiessa ilmenee, että tuotantoyhtiö ei ollut tyytyväinen alkuperäiseen ohjaaja Kyle Newmanin versioon ja palkkasi toisen ohjaajan leikkaamaan elokuvan uudestaan minimoiden syöpäjuonikuviota ja kuvaamaan uusia, suurempaan yleisöön uppoavia vitsejä. Mikä sinänsä kuulostaa oudolta, sillä infon mukaan uusi ohjaaja Steven Brill olisi kuvannut nimenomaan lisää helppoa alapäähuumoria, mutta kuten jo sanoin niin tämän elokuvan sellainen huumori on hyvin kilttiä, mikä taas ei oikein sovi yhteen tuon edeltävän toiminnan kanssa. Toisaalta vihjaistaan mahdollisen unrated-version olemassaolosta, joten tuotantofirma ei selkeästikään ole tiennyt mitä tehdä tämä elokuvan kanssa jonka julkaisuakin lykättiin alunperin vuodella eteenpän.
Se tosin on helppo uskoa, että Linuksen syöpätarinaa minimoitiin, sillä elokuvan aikana ei meinaa muistaa pojan olevan sairas ja niissäkin kohdin joissa asiasta mainitaan niin sitä ei usko. Minäkin ehdin olettaa koko syöpäidean olevan vain juoni jolla porukasta erkaantunut Eric saataisiin mukaan matkalle.

Fanboys sisältää kuitenkin joitakin varsin mainioita hetkiä, kuten esimerkiksi William Shatnerin osuvan cameon, THX1138:n hahmoiksi pukeutuneet vartijat ja muutaman vitsin jotka aukenevat vain asiaan vihkiytyneille. Elokuva olisi vain kaivannut huomattavasti agressiivisempaa otetta aiheeseensa, sillä c'mon, Rocketeerin ja Boba Fettin vertaaminen toisiinsa on liian helppoa ja koska se ei varmasti kaikkien ymmärrykseen penetroidukaan niin lupa olisi ollut käsitellä sitäkin kovakouraisemmin. Varsinkin kun perusidea tarjoaa mahdollisuuksia vahvaan fanikulttuurin kuvaamiseen ja etenkin juuri sen fanaattisimpaan osaan.

Erityisen suuri plussa tulee antaa Linuksen kuoleman kuvaamiselle, sillä se on erittäin huomaavaisesti toteutettu ja saakin hiukan pahoittelemaan sitä, että tuo juonikuvio oli muutoin käsitelty siten kuin oli.

Lisäksi pidin siitä, että vaikka Fanboys ei uskaltanutkaan ottaa kantaa siihen onko Episodi 1 hyvä vaiko huono elokuva, niin viimeinen repliikki ennen elokuvan ensiesitystä on hyvin valikoitu, sillä sen voi tulkita joko negatiiviseksi tai sitten ei. Se on negatiivinen.

Mukana on muutama pakollinen aihecameo Billy Dee Williamsin ja vastaavien johdosta, mutta kun mukaan on pistetty lukumääräisesti aivan helvetin paljon muitakin aiheeseen liittymättömiä cameoita niin ne alkavat puuduttamaan. Joskin myönnettäköön, että Jason Mewesin ja Kevin Smithin vitsi oli kieltämättä aika hauska... ja surullinen.

Kaiken kaikkiaan Fanboys on ihan tyypillinen kiltti komedia, jonka ei olisi kannattanut olla sitä. Tämä elokuva jos mikä olisi kaivannut massiivista sinfoniamusiikkia avukseen ja terävämpää kieltä, sillä tarina itsessään on mainio ja etenkin minunkaltaisiani ihmisiä suuresti houkutteleva.

"What if the movie sucks?"

Tähdet: **
Fanboys