Vaikka kuinka intoilin Transformerseista, niin en siltikään oikein koskaan tosissani unelmoinut oikeasta elokuvasta. Osaltaan haaveiden puuttumisesta vastasi jo tehty Transformers-animaatioelokuva ja osaltaan tieto siitä, että ei hitto vie siitä saataisi aikaiseksi tarpeeksi näyttävää elokuvaa.
Transformers on idealtaan yksinkertaisesti hyvät vastaan pahat, ja nämä hyvät ja pahat sattuvat olemaan robotteja jotka muuntuvat autoiksi ja lentokoneiksi. Ei siihen hirveästi syvällisyyttä kaipaisi, kunhan vain robotit ovat coolin näköisiä ja muodonmuutokset olisivat onnistuneesti toteutettuja. Ei sellaista pystyttäisi tekemään.
Jossain vaiheessa kuvaan astui Michael Bay ilmoittamaan tekevänsä Transformers-elokuvan.
Minä käytän Michael Bayta usein esimerkkinä puhuessani onttouttaan kumisevista elokuvista, joten Bay esiintyy minulle enemmän miinuksena kuin plussana. Mutta kun Bay kertoi tekevänsä elokuvan Transformerseista, ajattelin oikeasti valinnan olevan oikea. Bay ei varmastikaan tekisi elokuvasta liian syvällistä, mutta saisi sen näyttämään hyvältä. Ja näin kävikin.
Toki elokuvan tuottaja Steven Spielberg olisi ehkä osannut tehdä elokuvasta sekä nätin, että sisällöltään kiintoisan kuten on niin monasti aiemmin tehnyt hiukan samaan seikkailulliseen genreen kuuluvien elokuvien kanssa, mutta Spielberg olisi tehnyt elokuvasta mahdollisesti liiankin fiksun mitä en tosissani uskaltanut toivoa.
Siispä aina kun haukun Michael Bayta, mitä tulen tekemään vastaisuudessakin, niin muistan itsekin että pidin häntä oikeana valintana Transformersiin ennen elokuvan ilmestymistä ja sen jälkeenkin.
Heti elokuvan alkuun kuulemme Optimus Primen (Peter Cullen) äänen kertovan kuinka hänen planeettansa ja rotunsa syntyi erään energiakuution, Allsparkin kosketettua sitä. Tietenkään tässä vaiheessa katsojalle ei paljasteta äänessä olevan robotin, tai että mainittu planeetta on Cybertron, mutta animaatiosarjan ystävät tunnistavat Optimuksen äänen samantien. No kuitenkin, Optimus kertoo kuinka on olemassa tahoja jotka halusivat käyttää tuon kuution voimaa pahuuteen ja se johti sotaan ja se ei ole yhtään kivaa. Sitten kuutio pääsi katoamaan, mutta nyt oli saapunut tieto siitä kuinka kuutio olisi Maapallolla.
Siispä heti seuraavaksi näemme joukon joviaaleja sotilaita chillailemassa aavikkoleirillä, kun paikalle saapuu paha Transformer, eli Decepticon nimeltä Blackout joka pistää leirin matalaksi downloadaten samalla armeijan tiedostoja ja ihan taatusti elokuvia ja musiikkia. Vähitellen lisää Decepticoneja alkaa ilmaantumaan, kuten esimerkiksi Scorponok joka jatkaa sotilaiden kiusaamista.
Siirrymme muualle, lukioon jossa tapaamme eräänlaisen coolin nörtin, Sam Witwickyn (Shia LeBeouf) joka pitää esitelmää isoisoiso ja saattoi olla vielä kerran iso -isästään joka oli sekä tutkimusmatkailija että sittemmin pöpinä pidetty tutkimusmatkailija.
Samin isä ostaa pojalleen käytetyn auton ja tämä auto on hyvä Transformer, eli Autobot nimeltä Bumblebee. Alunperin Bumblebee oli kuplavolkkari, mutta nyttemmin tätä elokuvaa varten hänet on ylennetty urheiluautoksi. Bumblebee junaili itsensä tarkoituksella tilanteeseen jossa päätyisi Samin omistukseen.
Sam ihastuu koulun seksikkäimpään böönaan, vähäpukeiseen Mikaelaan (Megan Fox) ja tämän neidin rooli koostuu vatsalähikuvista, takapuolesta ja kaikesta muusta tärkeästä.
Ilmenee että Decepticonit etsivät armeijan tiedostoista informaatiota Jäämies-nimisestä projektista ja kas kummaa, Samin iso ja niin edelleen -isä oli saanut pöpin maineen juuri siksi että kertoi löytäneensä jäätiköltä jäätyneen jättiläisen. Nyt Decepticonit etsivät Witwickya internetistä ja päätyvät Samiin joka myy eBayssa (haha! Jestas kuinka ovela valinta) juuri tuon tutkimusmatkailijasukulaisen irtaimistoa, johon kuuluu myös silmälasit joiden pintaan on piirtynyt merkillinen kuvio. Sam tunnetaan eBayssa nimellä LadiesMan217, joten siispä LadiesMania Decepticonit etsivät.
Tässä vaiheessa Sam huomaa jotain outoa autossaan, mutta muut eivät yllättäen usko kun hän väittää autonsa olevan elossa.
Yhdysvaltojen hallitus reagoi Decepticonien hyökkäyksiin ja tietomurtoihin uskoen Pohjois-Korean olevan asialla, mutta eikös vaan ilman mitään loogisia todisteita nuori it-työläinen Maggie (Rachael Taylor) suurinpiirtein noin vain hatusta vetäisten paljastaa elävien koneiden hyökkäävän. No, kyllähän se tieto pikku hiljaa uppoaa myös Yhdysvaltojen hallituksen edustajien ymmärrykseen.
Samin kimppuun hyökkää poliisiautoksi naamioitunut Decepticon, Barricade, mutta onneksi Bumblebee pelastaa pojan. Niin ja luonnollisestikin Mikaela on päätynyt Samin ja Bumblebeen matkaan.
Taatusti 2000-luvun kauneimpiin elokuvasävellyksiin kuuluva Arrival To Earth alkaa soimaan ja onnen kyyneleet ilmaantuvat silmiini kun joukko Autoboteja saapuu maahan ja viimein näemme Optimus Primen. Olen lapsi jälleen.
Optimus kertoo Samille, että he tulivat estämään Megatronia (Hugo Weaving) löytämästä Allsparkia. Megatron on se jättiläinen jonka Samin sukulainen oli löytänyt ja samalla Megatron on siis se armeijan tiedostoista löynyt Jäämies-projekti. Näissä aiemmin mainituissa Samin myynnissä olevissa laseissa olevat kuviot ovat koordinaatit (joihin myöhemmin liittyy epäloogisuus, jonka aion sivuuttaa) Megatronin ja Allsparkin luokse.
Sitten siirrymme kokonaan komedian puolella kun Autobotit koettavat piileskellä ihmisiltä ja se aiheuttaa kommelluksia kuten koiranpissaa. Kuvaan astuvat myös Sektori 7:n supersalaiset MIBit joita johtaa Koominen Kevennys (John Turturro.) He ottavat Samin mukaansa, mutta Autobotit tulevat apuun ja Bumblebee virtsaa Turturron päälle.
Ei kuitenkaan kestä kauaa kun käy niin, että valtion edustajat saavat Samin, Mikaelan ja Bumblebeen vangittua.
Optimuksella on Samin lasit ja nyt Autobotit puntaroivat lähteäkö pelastamaan Bumblebeeta joka on omia, vaiko pelastaa Maapallo estämällä Decepticoneja saamasta Allsparkia.
Valtion supersalaiset agentit vievät Samin, Mikaelan ja jostain syystä aiemmin tavatut joviaalit sotilaat salaiseen maanalaiseen tukikohtaan jossa Megatronia pidetään syväjäässä. Ja täällä on myös Allspark, joten Optimus saapuisi kuitenkin samalla sekä Bumblebeen että Allsparkin luokse.
Decepticon Frenzy, joka alunperin oli kasetiksi muuntuva, on soluttautunut Sektori 7:lle kännykäksi naamioutuneena ja ilmoittaa tietenkin muille Maapallon Decepticoineille, että Megatron ja Allspark ovat täällä.
Bumblebee vapautetaan ja hän pienentää kesämökin kokoisen Allsparkin sopivan pieneksi jotta Sam voi kanniskella sitä.
Megatron sulaa ja pistää hyrskyn myrskyn.
Bumblebee mukanaan Sam, Mikaela ja kuutio ajavat karkuun. Decepticonit ja Autobotit tappelevat, ja jostain syystä Devastator on tankki.
Taloja tuhoutuu, autoja räjähtelee, lasia ja kiviä lentää. Megatronin toimet saavat Autobotit ja ihmiset häviön partaalle, mutta sitten paikalle ilmaantuu Optimus Prime ja musiikissa soi selvästi Terminator-teema ja ymmärtääkseni plagiointisyytehän siitä muodostui.
Sam kiipeää talon katolle kuutio ja Megatron seuranaan. Starscream seuraa tapahtumia sivusta ja Optimus pelastaa Samin.
Optimus ja Megatron aloittavat painiottelun. Optimusta hakataan kuin sitä kuuluisaa vierasta sikaa.
Optimus ehdottaa Samille, että tämän tulisi työntää Allspark Optimuksen rintaan jotta hän voisi uhrata itsensä tuhoamalla Allsparkin. Sam ymmärtää että Allsparkin voima on liikaa kenelle tahansa ja hän työntää kuution Megatroniin ja tottahan toki, Allsparkin energia ylikuormittaa ja sammuttaa Megatronin.
Hyvät ovat jälleen kerran voittaneet.
Autobotit jäävät Maahan suojelemaan ihmisiä tulevaisuuden uhilta ja Decepticonien ruumiit upotetaan mereen.
Starscream lentää karkuun.
Michael Bay osaa tehdä visuaalisesti nättiä toimintaa ja Transformers on täydellinen aihe Bayn käsiteltäväksi, sillä tähän ei tarvitse väkisin koettaa keksiä mitään ns. syvällistä sisältöä.
Tarina on rutiininomainen mustat vastaan valkoiset ja hahmot ovat vain lajityyppinsä käsikirjan perusteita.
Hyvät ovat todella hyviä joista jokainen on valmis uhraamaan itsensä suuren utopian vuoksi ja pahat ovat niin pahoja että edes omat pahat kaverit eivät saa tulla tielle.
Nuoret ja kauniit päähenkilöt ovat kaikessa parempia kuin hupsut ja hölmöt aikuiset. Jos on nähnyt vaikkapa Independence Dayn, tai minkä tahansa vastaavan elokuvan, niin tämän elokuvan hahmot ovat täysin samasta puusta veistettyjä. Mukaan on pistetty perinteiseen tapaan sivuosiin pari laatunäyttelijää jotka eivät kuitenkaan vie huomiota muilta.
Ennen kaikkea Transformers on efektipainotteinen toimintaelokuva ja siitä se on erinomainen esimerkki. Visuaalisesti tämä kaunis kuin sika pienenä ja jukranpujut kuinka aidon oloisiksi Transformersit on saatu tehtyä. Robotit ovat hienoja, muodonmuutokset onnistuneita ja hahmojen päivitykset hyväksyttäviä.
Hahmojen päivitykset hyväksyttäviä?
Okei, tämä on se asia jota kaikki fanit pelkäväät. Aina kun jostain kirjasta, sarjakuvasta, tai mistä tahasta tehdään elokuvaversio, niin fanit pelkäävät että jotain ryssitään ja pahasti. Sitä haluaa että esimerkiksi hahmot pysyvät tunnistettavina etenkin ulkonäöltään, mutta toisaalta haluaa niiden olevan myös muutakin kuin pelkkä kopio alkuperäisestä. Ainakin minä toivon elokuvantekijöiden ottavan pieniä vapauksia lähdemateriaalia käsitellessään, mutta minäkään en toivo että lopputulos muistuttaisi Halle Berryn Kissanaista. Transformers onnistuu mielestäni pääosin siirtämään vanhat tutut uuteen ympäristöön uusina hahmoina. Esimerkiksi minua ei haitannut Bumblebeen muutos Volkwagenista Camaroksi, eikä edes Megatronin hyvin näkyvä muutos alkuperäisestä valkoharmaakypäräpäästä mustanpuhuvaksi Cthulhuksi. Olisihan se nyt ollut aika hölmöä jos Megatron olisi ollut auton kokoinen pistooli kuten alunperin.
Ainoat näistä hahmopäivityksistä joista en pitänyt olivat Frenzy ja Devastator. Frenzy oli hölmön näköinen ja Devastator oli selkeä virhe. Oikeastihan Devastator ei ole tankki, vaan Constructiconeista koostuva jättirobotti, joten se ei ole yksi hahmo vaan useampi yhdessä. Bay on maininnut että tämä elokuvan tankki nimettiin Devastatoriksi koska se kuulosti sopivan uhkaavalta, mutta myöhemmin elokuvan tuottajat ovat sanoneet kyseessä olleen pelkkä moka ja jälkimmäistä on helppo uskoa sillä olisihan elokuvan tankille voinut keksiä vaikka minkä nimen sen sijaan että otti sen toiselta hahmolta.
Scorponok aiheutti kanssa hiukan ihmetystä, ei niinkään hahmon ulkonäön vuoksi, vaan kokonsa ja asemansa, mutta jätettäköön se nyt sivuun.
Mainitsin tuolla juonikuvauksen aikana erikseen Megatronin olevan Hugo Weaving ja Optimus Primen Peter Cullen. Jälkimmäinen oli myös animaatiosarjassa Optimuksen ääni, mutta Megatron oli Frank Welker. Vaikka Weavingilla on sopiva ääni, niin tieto Welkerin poissaolosta sai minut alunperin hieman varuilleni. Mutta samoin kuten Megatronin ulkonäön muutoksen kanssa, oli ilmeisen selkeää ettei Welkerin animaatioääni olisi sopinut tämän elokuvan Megatronille.
Peter Cullenin korvaaminen puolestaan olisi ollut varma virhe, sillä elokuvan Optimus on niin samanlainen kuin animaation, että Cullenin ääni oli ainoa sopiva.
Koska elokuvan hahmot ovat stereotyyppejä ja monet sellaisiksikin tyhjyyttään kaikuvia, niin näyttelijöiltä ei ihmeitä odota. Siispä tuo huomioon ottaen kukin tekee vain työtä käskettyä ja tekee sen ihan kelvollisesti. Hahmoja tosin on aivan liikaa. Hittoa tätä katsoessa välittää tuosta it-henkilöstä, tai tuosta sotilaasta, tai tuosta agentista ja sama tunne tulee mieleen monien hahmojen kohdalla. Ihan turhaan niin monille hahmoille on annettu soolotilaa, kun heillä ei kuitenkaan ole yhtikäs mitään annettavaa. Siispä bye bye Josh Duhamel, Tyrese Gibson, Anthony Anderson, etc. Roolihahmoiksi olisi monen kohdalla riittänyt Sotilas # 1, Sotilas # 2, jne.
Päähahmoillakaan ei ole suuremmin sisältöä, joten sivuhahmoilla on sitäkin vähemmän. Eihän esimerkiksi Megan Foxkaan tee yhtikäs mitään muuta kuin venyttelee ja mutristaa huuliaan.
Elokuva myös sortuu aivan liian pitkäksi aikaa alapäähuumorin pää-äänenkannattajaksi ja siinä vaiheessa alkaa jääkaapilla vierailu.
Kuitenkin, jos tiedostaa sen ettei kyseessä ole järin fiksu elokuva ja että se sisältää kaikki tutut Baymaisuudet kuten se kiertävä kaukokuva helikopterista, ylidramaattiset hidastukset ja auringonlaskuvalaistus, niin kyseessä on kuitenkin hemmetin hienon näköinen efektiseikkailu jossa on myös erittäin hieno score kiitos Steve Jablonskyn. Joten arvostelen tämän puhtaana viihteenä ja lapsuuden nostalgian kiteytymänä, enkä niinkään tarinallisesti ylivertaisena superyksilönä.
Faneilla elokuvan Allspark-aihe herättänee mukavan muiston tarinasta johon tämä selvästikin idealtaan viittaa.
Alkuperäistarina tosin paljastaa elokuvan loppuratkaisun, mutta hei, siinä se tapahtui Starscreamille.
En tosin ymmärrä, että miksi robotit heittävät voltin joka kerta kun kokevat muodonmuutoksen.
Tähdet: ****
Transformers
...NOIR
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti