Siksi melkein mielenkiintoisempaa kuin kertoa elokuvasta, on kertomus siitä kuinka näin Rambo kolmosen ensimmäistä kertaa. Vuosi oli 1989, tai kenties sittenkin 1990. No, siellä paikkeilla kuitenkin. Oli koulun liikuntapäivä ja jokainen luokka oli tämän vuoksi valjastettu suunnistuskisoihin. Minä ja samanikäiset rinnakkaisluokalla olevat ystäväni Mikko ja Jari, emme olleet järin innoissamme tuosta tapahtumasta. Siksipä päätimmekin siirtää fyysiset olomuotomme Jarin kotiin ja katsoimme keksien syönnin lomassa elokuvan nimeltä Rambo 3. Noin 11-vuotiaille pojille Rambon seikkailut tappamassa kädellisiä oli kieltämättä mukavaa ajanvietettä. Ei niin että nimenomaan 11-vuotiaat pojat nauttisivat erityisemmin tappomeiningin seuraamisesta, mutta ikä käyköön perustelusta. Kun elokuva oli päättynyt, palasimme koululle jossa jouduimme näyttämään opettajillemme suunnistuskorttimme johon olimme väitetysti kirjanneet ylös löytämämme suunnistuskoodit. Koska emme olleet harrastaneet tuona päivänä muunlaista suunnistusta, kuin suunnistuksen Jarin kodille, niin meillä ei ollut koodeja kirjattavana. Jotenka keksimme suunnistusmerkit päästämme ja opettajan ihmetellessä niitä, totesin että ehkä ne oli vain jotain vanhoja merkkejä joita kukaan ei ollut poistanut metsästä. Tiedä sitten upposiko selitys vai ei, mutta mitä ilmeisemmin se kelpasi, koska eipä tullut poissaolomerkintää saati muunlaista nuhtelua. Nyt hieman vanhempana valitsisin suunnistuksen mielummin kuin Rambo kolmosen. No, en ehkä kuitenkaan, sillä suunnistus vaatii jonkinlaista fyysistä toimintaa ja valintani olisi luonnollisesti vaihtoehdoista se, mikä vaatii vähiten yrittämistä. Mutta suosittelen suunnistamista enemmän kuin Rambo kolmosta.
Elokuvan alussa John Rambo (Sylvester Stallone) on jälleen ns. sivistyksen ulkopuolella. Ensimmäisessä jatko-osassa kyseessä oli vankila ja nyt jokin munkkiluostari.
Paikalle saapuu eversti Trautman (Richard Crenna) ehdottamaan Rambolle tehtävää ja keskustelu kulkee jotenkin tähän tapaan.
Trautman: ”Jou dude, et viittis lähtee Afganistaniin pelastamaan maailmaa?”
Rambo: ”Emmää.”
Trautman: ”No ei sit.”
Mutta mutta mitä ihmettä?! Siihenkö se loppui?
Rambo kuulee että Trautman on jäänyt Venäläisten (okei,,, Neuvostoliittolaisten) vangiksi Afganistanissa ja lähtee pelastamaan häntä.
Rambo hengailee paikallisten kapinallisten kanssa, pelaa jotain haggishevospooloa, kaveeraa pikkupojan kanssa ja käy siinä sivussa pelastamassa Trautmanin... Niin ja tuhoamassa puoli maailmaa.
Rambo 3 on ihan sama elokuva kuin Rambo 2. Vaikka kolmosessa tapahtumapaikka on Vietnamin sijaan Afganistan ja Rambon halua inhimillisyyteen kuvastetaan naisen sijaan hänen ystävyydellä pikkupoikaan, niin kyseessä on vain samanlainen muutos kuin suurin osa ohjelmapäivityksistä on. Hieman vaihdetaan fonttia ja taustakuvan väriä, mutta kaikki on periaatteessa ihan samaa näennäisen uusissa kuorissa. Vähän kuin saat lainaamasi levyn takaisin naarmuisena. Se näyttää hieman erilaiselta kuin aiemmin, mutta on sama kuin aiemmin. Kolmannen Rambon juoni on kuitenkin pohjimmiltaan se, että ultimaattinen hyvä (Rambo) käy pelastamassa vangin/vankeja ja tuhoaa ultimaattisen pahan (Venäläiset), eikä valtio auta pätkääkään. Joten Rambo kolmosen ns. uudistukset ovat niitä tyypillisen jatko-osan muutoksia. Tehdään sama elokuva uudestaan, mutta tehdään siitä äänekkäämpi, nopeampi ja ylipäätään laitetaan kaikkea vain kaksi kertaa enemmän. Joten jos katsot Rambo kakkosen kelaamalla, niin näet kolmannen osan.
Vaikka kakkososa oli tarinallisesti heikko, niin se ainakin erosi ensimmäisestä osasta ja kiitos sen, puolustaa paikkaansa elokuvatodellisuudessa. Kolmas osa puolestaan ei muuta konseptia ja sen sijaan että hyödyntäisi ensimmäistä osaa, se kopioi mielummin toisen, eli huonomman osan tarinan. Loppupuolella on jopa kakkososan kanssa ihan samanlainen toimintaosuus jossa Rambo napsii pahiksia yksi kerrallaan, eikä kukaan tunnu tietävän mistä hän seuraavaksi ilmestyy. Ensimmäisessäkin osassa oli sellainen kohtaus, mutta kakkos- ja kolmasosan rytmi kulkee samaan tahtiin joten niiden samankaltaisuudet tunkevat naamalle pahemmin. Viidakon sijaan tilalla on vain luolasto. Mutta kieltämättä se on tälläkin kertaa elokuvan toimivin osuus.
Jälleen muutama siteerattava onliner, paha on todella paha, hyvä on todella hyvä, älytön määrä poseeraamista ja propagandamonologeja enemmän kuin Perussuomalainen jaksaa suun kuivumatta äännellä.
Vastaavasti pitkän työpäivän päätteeksi Rambo 3 saa vaipumaan mukavaan koomaan.
Hyvä elokuva se ei vain ole.
No, ainakin Jerry Goldsmithin musiikki toimii edelleen erinomaisesti.
Tähdet: *
Rambo 3
...NOIR
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti