Siitä on kauan.
Lainaksi saamani nauha oli jokin kopion kopion kopion kopio, tai enemmänkin. Se oli niin kulunut että kuva oli muuntunut mustavalkoiseksi, mutta silti se oli kuin olisi tullut joulu keskelle kesää.
Edellisen Evil Dead-kirjoituksen kohdalla en pahemmin elokuvan juonta kuvaillut, mutta ei se mitään, sillä tämän jatko-osan juoni noudattelee suurelta osin samaa linjaa edellisen kanssa, niinpä juonikuvio tulee esille tällä kertaa.
Ja se sama tarinaosa on tämä:
Mennään keskellä metsää olevaan mökkiin. Demonit pääsevät valloilleen. Hirveästi slapstickhuumorin goreversiota. Loppu.
Mutta olisiko Ash (Bruce Campbell) niin tyhmä että palaisi loma-aikeissa samaiseen mökkiin, jossa kohtasi kauheuksia ensimmäisessä osassa?
Evil Dead 2 onkin siitä mielenkiintoinen jatko-osa, että se on sekä selkeä jatko-osa, että remake, mutta jälkimmäinen vain pakon edessä. Tarkoitus oli kuulemma tehdä tästä elokuvasta suoraa jatkoa ja elokuvan alussa olisi näytetty fimimateriaalia ensimmäisestä osasta osoittamaan, että missä kohtaa tarinaa tällä kertaa ollaan. Mutta kuinkas kävikään. Sam Raimi ei saanut lupaa hyödyntää ensimmäisen osan nauhoja, joten vaihtoehdoksi löytyi kuvata kakkososaan alku joka noudattaa ensimmäisen osan tarinaa, mutta muunneltuna. Tästä syystä Dead By Dawnin alku vaikuttaa niin kovin tutulta ensimmäisen osan nähneille.
Ash ja tyttöystävänsä Linda (Denise Bixler) menevät lomailemaan keskellä metsää sijaitsevaan mökkiin. Mökki ei kuulu kummankaan omistuksiin, mutta Ash on vakuuttanut sen olevan tyhjillään ja täten he voisivat notkua siellä rauhassa.
Kuinka ollakaan, kyseinen mökki on kuulunut eräälle tutkijalle, Raymond Knowbylle (John Peakes) jolla on ollut hallussaan muinainen Kuolleiden Kirja ja sitä tämä kyseinen tutkija on mökissään työstänyt. Luonnollisesti Ash kuunnellessaan aiemmin mainitun Raymondin äänipäiväkirjoja tulee vapauttaneeksi metsässä asustavan pahan demonihengen, joka ensitöikseen valtaa Lindan, Ash joutuu tarttumaan lapioon, demoni käy rikkomassa sillan jotta Ash ei voi ajaa autollaan pois alueelta ja siinä vain sitten huvin vuoksi jahdataan Ashia pitkin maita ja mantuja.
Eipä kauaakaan kuin Lindan päätä paikoillaan pitämätön ruumis nousee ylös tanssimaan ja Ash löytää avukseen moottorisahan. Tuosta Teksasissakin suositusta työkalusta löytää arvaaamatonta hyötyä kun pitää oma käsikin sahata irti, demonin vallatessa tuon ranteesta sormenpäihin ulottuvan osan.
Metsä elää, irtileikattu käsi riehuu, seinä pulppuaa verta, seinä imee mustaa visvaa, huonekalut nauravat, peilikuva herää henkiin ja kaikkea muuta kivaa.
Mutta eiväthän demoniset bileet olisi mistään kotoisin, jos possession kohteeksi ei olisi tarjolla enempää ihmisiä kuin Ash.
Siispä mökille saapuvat mökin omistajan tytär Annie (Sarah Berry), tämän mies Ed (Richard Domeier) ja heidät paikalle opastaneet Jake (Dan Hicks), sekä tämän tyttöystävä Bobbie Joe (Kassie Wesley.)
Kun he kohtaavat verisen, haulikkoa heiluttavan Ashin, uskovat he Ashin lahdanneen Annien vanhemmat. Joten Ash iskettäköön kanveesiin ja heitettäköön kellariin.
Annien vanhemmat? Niin aivan, missä siis on Annien äiti? Jos kerran isä Raymond on ollut mökillä aiemmin, niin kenties sitten äiti Henriettakin (Lou Hancock). No tietenkin Raymond oli haudannut demonin valtaamaan Henriettan samaiseen kellariin jonne Ash heitettiin. Siispä ylös ja ulos Henrietta.
Koska Jakella on tylsää, menee hän ja joutuu demonin valtaamaksi ja saa täten maistaa kirvestä.
Ja samaa jatkuu jonkin aikaa. Demoni siellä demoni täällä, puu raiskaa, moottorisaha heiluu ja lopulta kun hokkus pokkus-sanat on sanottu ja demonisuudet karkoitettu, niin loppu koittaa.
Vaan eipäs koitakaan.
Kun ensin pahuus on kukistettu, niin loppujäynänä avautuu vielä aikojen välinen pyörre joka imee Ashin mukaansa ja tyrkkää tämn muinaiseen ritariaikaan, jossa Ash menee ja ampuu lentävältä örkiltä pään irti. Lopuksi Ashille hurrataan sillä tämä on näemmä se tarujen soturi joka tuli taivaalta pelastamaan maailman kaiken maailman ökkömönkiäisiltä.
Mutta siitä lisää kolmannessa osassa.
Vaikka Evil Dead 2: Dead By Dawn noudattelee osittain samaa tarinaa kuin ensimmäinen osa, niin tämä on niitä elokuvia joka toteuttaa sisältönsä kuin se harvinainen onnistunut remixversio. Joten vaikka se tuntuu tutulta, niin se lisää ja muuntelee itseään sen verran taidokkaasti, että elokuva jaksaa seistä myös omilla jaloillaan.
Siispä ensimmäisestä osasta tuttu Ohukainen Ja Paksukainen-tyylinen huumori on edelleen vahvasti läsnä, äänimaailma on edelleen ylitsevuotavan mielikuvituksellista ja kamera-ajot ovat kuin tehokoittimesta. On tuttua demonista talon- ja ihmisenvaltausta ja maskeerausta joka tuntuu märältä unelta nykyisenä tietokoneistettuna aikana. Joten sinänsä olisi helppoa ajatella tämän olevan vain itsensä toistoa ja mikä ettei, sitähän se onkin. Mutta niin kauan kun itseään toistetaan näin mielikuvituksekkaasti ja antaumuksella, niin asia on pihvi. Sillä Evil Dead 2 on täyttä hubaa alusta loppuun. Siinä ei pääse väsähtämään kertaakaan.
Evil Dead 2: Dead By Dawn on niin vahvasti komediapainotteinen, että on melkein epäreilua luokitella se kauhuksi. Kyseessähän on periaatteessa vanhaa kunnon kermakakkukomediaa, jossa kerman sijaan on käytössä silmämunia ja visvaa.
Elokuvasta paistaa elokuvantekemisen ilo niin suurella energisyydellä, että sitä ei voi kuin ihailla kuinka onnistunutta jälkeä voikaan syntyä kuin mielikuvitus päästetään valloilleen.
Evil Deadeja katsoessa on helppo ymmärtää miksi Sam Raimi ajautui myöhemmin Spider-Manien kaltaisten megaluokan elokuvien tekijäksi, mutta sitä ei voi ymmärtää että miten mies joka myöhemmin teki Darkmanin, saattoi lopulta ajautua keskinkertaisten megaluokan elokuvien kuten Spider-Manin tekijäksi.
Ja Bruce Campbell on niin luotu esittämään Ashia, että hän jos joku muu esittäisi samaa roolia, niin se on kuin koettaisi luoda maailman kuudessa päivässä. Et sinä siinä onnistu.
Pakko kuitenkin kurmoottaa Evil Dead kakkosta yhden tähden edestä, sillä vaikka se on niin kovin viihdyttävä elokuva, niin se on myös jo osittain tuttu elokuva.
Tähdet: ****
Evil Dead 2: Dead By Dawn
...NOIR
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti