Fox Mulder (David Duchovny) houkutellaan takaisin FBI:n avuksi etsimään kadonnutta agenttia ja kohta paljastuu että ihmisiä on kadonnut useampikin, ja ruumiinjäseniä löytyy sieltä täältä. Samanaikaisesti Dana Scully (Gillian Anderson) tuskailee lääkärin ammatissaan. Aina välillä Scully käy sanomassa Mulderille että tämän tulee luovuttaa, johon Mulder toteaa ettei aio luovuttaa, sitten joku toinen sanoo jollekulle toiselle että pitää luovuttaa ja ei saa luovuttaa ja pitää luovuttaa ja ei saa luovuttaa.
Mulderia avustaa meediopedofiilipappi Joe (Billy Connolly) joka tietenkin edustaa sitä perinteistä hullun professorin ilmentymää shokkitukallaan (miksi jokaisessa tämän kaltaisessa tarinassa on aina joku Yahoo Serious?)
Ja alueella liikkuu pahoja Venäläisiä. (Kuvittelenko vain, vai eikös Salaisissa Kansioissa ollut toistuvana teemana että lähes kaikki ei-amerikkalaiset pahikset olivat Venäläisiä?)
Hiukan Frankensteinia peliin ja lopulta löydetään hiukan uskoa, eikä hitto vie luovuteta.
Tajusitko?
ALÄ LUOVUTA!
LUOVUTA!
ÄLÄ LUOVUTA!
Usko Koetuksella kärsii hieman samasta ongelmasta kuin edellinenkin Salaiset Kansiot-elokuva. Se ei tunnu elokuvalta, vaan yhdeltä sarjan jaksoista. Kun X-Files materialisoitui edellisen kerran elokuvaksi, niin se oli ymmärrettävästi hitti jo pelkästään siitä syystä, että itse emosarja on tuolloin suosittu. Joten ilmeisesti siitä syystä edellisen elokuvan tarina sidottiin niin tiukasti itse sarjaan kiinni, että se oli kuin normaalia pidempi jakso, joka elokuvasta jatkui sitten sarjassa.
Nyt Salaiset Kansiot ei ole enää niin pinnalla, joten Usko Koetuksella ei voi yhdistää omaa tarinaansa aiemman tapaan itse sarjaan, vaan ennemminkin tarkoituksena on tehdä irrallinen juonikuvio jonka pääosassa vain sattuvat olemaan Fox Mulder ja Dana Scully. Osittain siinä onnistutaankin, sillä Usko Koetuksella ei vaadi tietämystä hahmojen historiasta, tai tv-sarjasta laisinkaan. Elokuvassa luonnollisesti tulee viittauksia aiempaan, mutta ei mitenkään niin että ne asiat tulisi tuntea voidakseen katsoa tätä kyseistä elokuvaa itsenäisenä tarinana.
Vaikka tarina on itsessään ihan kelpo shittiä, niin se ei ole mitenkään kummoinen. Sellainen ihan perinteisen oloinen tarina. Vastaavia on tullut vastaan niin monta kertaa että ei niitä jaksa edes muistella.
Ongelmallisinta tässä on se, että itse Salaiset Kansiot-sarjassa oli ajoittain parempia tarinoita käytettävissä ja toteutukseltaan ne olivat vähintään yhtä näyttäviä kuin mitä tämä elokuvakin tarjoaa. Etenkin kun Usko Koetuksella on hyvin pienimuotoinen. Nämä asiat saavat elokuvan tuntumaan entistä enemmän tv-sarjan jaksolta. Ei siis liene mikään ihme että ollakseen kuitenkin näinkin tunnettu brändi, on Usko Koetuksella jäänyt isompien jalkoihin ja on tavallaan jo nyt, dvd-julkaisunsa aikaan jo osaltaan unohdettu elokuva.
Kun jo itse tv-sarja oli tuotantoarvoiltaan erinomainen, niin se ei oikeastaan kaipaa elokuvia rinnalleen.
Oli kuitenkin kieltämättä mukavaa palata Mulderin ja Scullyn seuraan, mutta kyllä tämä saa minut puhaltelemaan pölyjä aiempien jaksojen päältä, kuin kiinnostumaan tästä elokuvasta sen enempää.
Eli kyseessä on ihan kiva jännityselokuva ja mielestäni itsenäisenä elokuvana mielenkiintoisempi kuin aiempi filmatisointi, mutta silti kyseessä on vain ihan hyvä elokuva ei muuta.
Ja piru vie sitä luovuta/älä luovuta-jankkausta. Ihan kuin vanhoissa Ryhmä-X-sarjakuvissa joissa joka sivulla vinguttiin mutanttia siellä ja mutanttia täällä.
Minulla on kuitenkin vielä vankka usko siihen, että joskus tulee loistava X-Files-elokuva vastaan.
... Mutta tarvitseeko sen?
Tähdet: ***
The X-Files: Usko Koetuksella
...NOIR
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti