Nämä henkilöt paljastuvat seuraaviksi:
-Humalaisen parikunnan naispuolinen tapaus oli naimisissa oleva seurapiirilady Christy Sullivan (Melora Hardin.)
-Humalaisen pariskunnan miespuolinen tapaus on yhdysvaltojen presidentti Allen Richmond (Gene Hackman.)
-Ampujat ovat presidentin henkivartijat Bill Burton (Scott Glenn) ja Tim Collin (Dennis Haysbert.)
-Nainen joka käski peittelemään tapahtuman on presidentin neuvonantaja Gloria Russell (Judy Davis.)
Joten Luther näki juuri kuinka presidentti oli hässimässä naimisissa olevaa naista ja henkivartijat ampuivat naisen suojellakseen presidenttiä. Siispä presidentin neuvonantaja peittelee asiaa omaa ja presidentin asemaa suojellakseen.
Tapausta tutkiva poliisi Seth Frank (Ed Harris) haistaa asiassa samantien palaneen käryä, eikä usko kyseessä olleen yksinkertainen tapaus jossa murtovaras on tappanut tullessaan yllätetyksi.
Kun Luther huomaa kuinka asiaa koetetaan peitellä ja presidentti ei aio tulla esiin millään tavalla ottamaan vastuutaan, aloittaa Luther kissa ja hiiri-leikin presidentin kanssa. Luther koettaa painostaa presidenttiä tunnustamaan syyllisyytensä, mutta Gloria Russell haluaa Lutherin metrin alle maan.
Kohta Lutherin perässä ovat tappajat (Tim Collin ja kuolleen Christy Sullivanin miehen, Walterin [E.G. Marshall] palkkaama salamurhaaja) ja poliisit, ja miten todistaa presidentin tehneen jotain väärin kun itse on tunnettu varas ja oli juuri tapahtumahetkelläkin keikkaamassa koruja.
Sivujuonena on myös tarina jossa Luther koettaa paikata välejään tyttärensä Katen (Laura Linney) kanssa. Luther kun ei ole ollut mikään kaikkein parhain isä, mutta nyt hädän tullessa haluaa paikata välit. Tämä tarina on aivan turha ja hidastaa elokuvaa liiaksi. Se on vain niin kulunut idea tämänkaltaissa elokuvissa. Etenkin kun Katen ja joviaalin poliisi Sethin välillä vielä viritellään romanssi, niin kliseekello soi kovemmin kuin Castafioren korut.
Tällä näyttelijäkaartilla ei voi tehdä huonoa elokuvaa,,, tai voi, mutta se vaatii jo hieman taitoa. Näyttelijät tekevät kauttaaltaan erinomaista työtä, mutta elokuvaa katsoessa kannattaa eritoten huomioida Scott Glenn.
Scott Glenn esittää huonoa omaatuntoa potevaa presidentin henkivartijaa niin uskottavasti, että se saa jälleen miettimään että miksi tätä herraa ei näe isoissa elokuvissa pääosissa, vaan hänestä on tullut enemmänkin sivuosien esittäjä.
Glennin hahmo tietää tehneensä oikein ampuessaan presidentin rakastajattaren, koska uskoi presidentin olleen vaarassa. Ja tietää tehneensä väärin peitellessään asiaa. Joten se Glennin hahmon kulku entisen sankarikytän oikeudentajusta, vääristeltyyn lojaalisuuteen presidenttiä kohtaan on kuvattu siten, että hän tuntuu oikealta ihmiseltä, eikä vain esiintyjältä.
Vaikka kyseessä on ihan hyvä tarina ja näyttelijät tekevät hyvää työtä, niin Rajaton Valta sisältää jonkin verran epätasaisuutta.
Kun osa hahmoista kuten Bill Burton, Luther Whitney, Allen Richmond ja Walter Sullivan ovat kirjoitettu monipuolisiksi, niin jostain syystä Seth Frank ja Kate Whitney ovat suuresta esiintymismäärästään jätetty hieman ontoiksi, persoonattomiksi hahmoiksi.
Gloria Russellista puolestaan on tehty jostain syystä jonkinlainen Milla Magian oloinen noitamainen harppu. Jos Russellin pitäisi kerran olla presidentin kansliapäällikkö, niin miksi hän näyttää koko ajan siltä kuin olisi nukkunut meikit naamassaan ja tukka on kuin vastaheränneellä. Se ei hirveästi herätä uskottavuutta.
Kun vielä muuten hyvin dynaamiseen tarinaan on laitettu mukaan se aivan turha sivujuonne Lutherin suhteesta tyttäreensä ja tyttären orastava romanssi tutkimusta johtavaan poliisiin, niin se vain korostaa elokuvan epätasaisuuksia.
Ja vaikka tämä ei olekaan mikään virhe, niin itse olisin tehnyt Lutherista hieman ilkeämmän oloisen ihmisen. Nyt Luther on heti alusta asti liian herrasmies varkaaksi ja mielestäni tarinan kannalta olisi ollut parempi jos katsoja ei voisi samaistua Lutherin hahmoon liiaksi. Ajatus siitä että varas todistaa murhan, mutta ei voi tulla asemansa takia esille on hyvä, mutta kun kyseinen varas on elokuvan toiseksi kiltein hahmo (Seth Frank vie yköspaikan) niin se hyvä idea hieman vesittyy. Jos Luther olisi täysi kusipää, niin moraalidilemma tulisi paremmin esille.
Kyseessä kuitenkin on erinomaisesti näytelty ja varsin hyvän tarinan sisältävä jännityselokuva, joka ei kenties nouse mihinkään klassikkoasemaan mutta ajaa tehtävänsä vallan mallikkaasti.
Tähdet: ***
Rajaton Valta
...NOIR
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti