TV Thursday: ärsyttävin reality-tv show

TV Thursdayn tosi-tv-haaste on mahdollisesti "hirvein painajainen", sillä sitä moni tuon lajin ohjelma tosiaankin on.

Okei, minua v*tuttavat aika pahasti kaikki Idolsin kaltaiset tähtitehdaskisat joissa muka etsitään persoonallista artistia ja mainoksissakin saattaa olla kaikenmaailmaan hiipijöitä shoegazingmoppitukista pandametallisteihin, mutta sitten lopulta he kelpaavat mukaan vain raadollisessa hyväksikäyttöviihdetarkoituksessa, eivätkä saa oikeita mahdollisuuksia voittoon. Siellä annetaan todellisia tilaisuuksia vain Maria Carey-imitaattoreille taikka täysin tyhjille tauluille joihin voi levy-yhtiö kirjoittaa minkä imagon haluaa. Toki se nuotin venytys ja kailotus voi olla teknisesti hienoa, mutta se on edelleenkin vain turvalliseksi todettua imitointia jolloin artistia voidaan myydä toisen maineella, mutta esiintyjän oma persoonallisuus puuttuu tyystin. Se on vain lainattua.
Todella masentavaa on se kuinka vuosittain toistuva ohjelma tekee artisteista kertakäyttöilmiöitä jotka voidaan unohtaa uuden kauden saapuessa. Ajatelkaa nyt kuinka helvetin monta laulajatähteä on Suomessakin luotu näiden ohjelmien myötä ja kuinka moni heistä sitten tuli unohdetuiksi. Onneksi sentään INDX menestyy edelleenkin. Ei kun hetkinen...
Christian Forss, Pete Seppälä, Anniina Karjalainen, Victoria Shuudifonya, Ilkka Jääskeläinen, Panu Larnos, etc.
Idolsin Wikipedia-sivu on kuin lukisi kuolinilmoituksia. Pahinta vielä on se, että osa näistäkin henkilöistä olisi varmasti voinut luoda varteenotettavan muusikonuran jos eivät olisi osallistuneen Idolsiin. Enkä minä nyt väitä, ettäkö Idols olisi pelkkä paholaismaatti joka syö sielut ja sylkee suolet pihalle, sillä Antti Tuisku on oikeasti hyvin tehtailtu poptähti. Mutta Tuisku onkin juuri se aiemmin mainitsemani tyhjä taulu johon voidaan tehdä tähteyttä. Nätistihän hän laulaa, kuin muutkin suihkuesiintyjät ja on popstaran näköinen, mutta c'mon, Tuisku on juuri niitä artisteja jonka takana on studiomuusikoiden armeija täsmälleen niin kauan kuin levyt myyvät ja jos ne eivät, niin tee mitä lystäät kunhan teet sen kaukana jostain levy-yhtiön tiloista.
Tuisku on hyvin rakennettu tuote, että siinä hänen tähteytensä on oikeasti onnistunut. Katsomalla esimerkiksi Idolsin lopputuloksia voidaan kyllä sanoa, että enemmän se aiheuttaa maahansyöksyjä kuin edes kunnon tähdenlentoja, mutta ainakin saadaan taas vuodeksi katsoja uskomaan tavallisella ihmisellä olevan omalla persoonallisuudellaan mahdollisuuksia.

Idolsin pohjanoteeraus oli mielestäni se kun he kerran päästivät koe-esiintymään naisen joka oli iäkkäämpi kuin mitä kilpailuun luotu ikäraja salli. Sitten tuomarimulkerot kehtasivat pilkata esiintyjää, ei niinkään laululahjojen taikka -lahjattomuuden vuoksi, vaan juuri ikään liittyvistä seikoista. Niin kuin ne v*tun p*skaläjät eivät muka seuloisi esiintyjiä, jolloin ohjelmatekijät olivat tarkoituksella päästäneen formaattiin sopimattoman kilpailijan esille vain voidaakseen kiusata häntä.

Samoin minua v*tuttaa aivan helvetisti kaikki nuo huippumallikisat joissa esimerkiksi annetaan jonkun normaalipainoisen, eli ohjelman näkökulmasta ylipainoisen päästä kisassa aika pitkälle, mutta eivät koskaan anna mahdollisuutta voittaa. Mutta päästämällä tuon kilpailijan vähän eteenpäin he voivat kertoa välittävänsä kaikenlaisista ihmisistä, mutta voittaja on aina samanlainen kuoppasilmäinen lommoposki joka saa Christian Balen Machinistissa näyttämään lihavalta ja samalla se ns. ylipainoinen kilpailija on haastattelupätkissä kertomassa kuinka hienoa on, että "iso tyttö" saa mahdollisuuden ja se on voitto kaikille muka erilaisille ihmisille. V*tut ne mitään mahdollisuutta antavat. Aina tuottajat pelaavat heidät pois ja silloinkin kun mahdollisuus äänestykseen annetaan katsojille, niin ohjelma manipuloi katsojaa siten, että hän luulee tekevänsä itsenäisen päätöksen, kun oikeasti tekee juuri sen mitä tuottajat haluavat.

Talent nyt on hieman onnistuneempi idea, sillä siinä ei tunnuta tarkoituksella haukuttavan esiintyjiä ja siellä pääsevät monenlaiset esiintyjät lavalle. Hieman surku tosin on, että sekin tuntuu suurelta osin olevan laulukilpailu, kun vaikka siellä onkin hyviä ja persoonallisia laulajia onkin nähty, niin kiinnostavampi ajatus on nähdä kaikkia moottorisahajonglööreistä koirankouluttajiin.

Mutta vaikka Idols ja monet muut tosi-tv-ohjelmat ällöttävät minua, niin pohjanoteeraus on Big Brother, joka perustavaltaan idealta kuulostaa oikeasti aika mielenkiintoiselta. Joukko toisilleen tuntemattomia tavallisia ihmisiä eristetään muusta maailmasta ja annetaan heidän tulla toimeen keskenään. Vähän niin kuin tosimaailman Sims. Mutta eikös vaan siinäkin pidä mennä käsikirjoittamaan sisältöä ja tehdä se vielä matalimman aidan tekniikalla. Niinpä tarkoituksella pistetään yhteen ihmisiä jotka eivät oletettavasti tule toimeen. Ei siksi, että tahdottaisiin todistaa heidän löytävän yhteisymmärrystä, vaan nimenomaan siksi että syntyisi konflikteja joista keltainen media saa juoruiltavaa ja zombiutuneet ihmiskuoliot samaten. Jotta suunnitelma varmasti toteutuisi, marinoidaan kilpailijat alkoholilla ja luodaan tilanteita joissa herätellään eripuraa. Esimerkiksi paljastetaan mitä joku on sanonut toisesta selän takana ja sitten repostellaan sen jälkiseuraamuksilla. Todella ikävää on se, että kun kamerat "unohdetaan" päälle kun juuri toisensa tavanneet ihmisidiootit aloittavat vaakamambon, niin edes niin selvässä hyväksikäyttötapauksessa eivät tuottajat uskalla myöntää tekevänsä tuollaisia juttua tarkoituksella. Muutenkin millaiset v*tut idiootit päättävät heti naida kun pääsevät kameroiden eteen? Samat idiootit joista tulee julkkiksia siksi, että naivat varatun jalkapalloilijan taikka ruokakauppiaan kanssa.
Jos Big Brotheriin hakeutuu oikeasti älyllisesti arvostettavia ihmisiä, niin siinä ohjelmassa esiintyminen todistaa päinvastaista, silloinkin kun imagon tahraus ei tapahtu tuotantoportaan ansiosta.

Onkin aivan uskomatonta, että kun Big Brother oli uusi juttu, niin briteissä julkaistiin ohjelman soundtrack ja siinä on oikeasti hyvää musiikkia. Paha vain, että Big Brotherin nimi kannessa meinaa aiheuttaa yrjökohtauksia mikä pilaa kuuntelunautintoa.

Sitä en myöskään siedä, että kun järjestetään näitä kaikenmaailman ruokakisoja ja ratsastusopetuksia ja uimahyppyjä ja häitä, niin Suomessa koetetaan aina sitä julkkisversiota, mutta koskaan ei tietenkään saada kunnon julkimoita mukaan. Ohjelmasta toiseen siellä ovat samat Nikot, Martinat, Teuvot ja muut. Eikö v*ttu tästä maasta löydy muka enempää panotekstareista syntyneitä julkkiksia, kun aina pitää käyttää samoja sontaläjiä. Sori Teuvo, vaikutat ihan symppikseltä, mutta osallistuminen joka helvetin p*skaohjelmaan aiheuttaa sen, että olet aivan yhtä säälittävä kuin nuo kollegasi.

En oikein ole tämänkaltaisten ohjelmien ystävä, mutta en automaattisesti menisi kaikkia lopettamaankaan. Toki vähentäisin määrää, sillä tälläisiä ohjelmia on ruudussa aivan liikaa ja toivoisin laatuun panostamista, mikä esimerkiksi Idolsin kohdalla voitaisiin toteuttaa harvemmilla esityskerroilla. Sillä on todella huono asia jos ohjelma saa häpeämään sekä esiintyjiä että tekijöitä, kuten ne niin monesti nyt tekevät.