Koska Jackie Chan Adventuresissa (2000 - 2005) on oikeasti käytössä yksi pitkä tarina, vaikka satunnaisissa jaksoissa koetaankin eräänlaisia soolokertomuksia, niin tästä syystä en missään nimessä suosittele ostamaan tätä vuorossa olevaa levyä. Erinomaisesta sisällöstäänkään huolimatta. Kolme jaksoa jatkuvajuonisesta sarjasta jää ymmärrettävästi kesken ja jos ei lisälevyjä löydä, alkaa se keskeneräisyys vain harmittamaan. Joten jos aikoo kokoelmiaan kasvattamaan Jackie Chan Adventuresilla, niin kannattaa ostaa sarja kokonaisuudessaan. Itselläni tämä sarja on tv:stä tallennettuna, joten en ole nähnyt tarpeelliseksi ostaa enempiä levyä, sillä tämänkin julkaisun otin aikoinaan vain koska sain sen niputettuna muiden elokuvien kanssa.
Perusidea Jackie Chan Adventuresissa on siinä, että on iso paha mörrimöykky joka haluaa päästä kiusaamaan Maapallon piirrosihmisiä ja se onnistuu vain jos muinaiset voimatalismaanit saadaan koottua yhteen. Mörököllillä on tietenkin avustajinaan enemmän tai vähemmän hölmöjä piirrosihmisapulaisia, mutta esteenä on eräänlaisessa kungfuilevan Indy MacGyverin roolissa ja siten myöskin salaisessa hyvyyden organisaatiossa työskentelevä Jackie Chan, jolla puolestaan on vaivoinaan ja apunaan yliaktiivinen sukulaismuksu Jade ja iäkäs setä Setä, jonka järjen käyttö ei aina yllä tahdon tasolle.
Koska pahiksien suunnitelma on samaa perua kaikenlaisten Warlockien kanssa, niin erittäin sopivaa onkin, että suunnitelmaa toteuttamassa on kukapas muu kuin Julian Sands.
Yksi erittäin hieno juttu sarjassa ovatkin sen ääniesiintyjät, joiden joukossa on oikeasti näyttelijöitä joiden äänet sopivat animaatioihin, vaikka eivät ehkä niiden kautta varsinaisesti tunnettuja olekaan. Julian Sands, James Hong, Clancy Brown ja tottavie Jackie Chan itse, jonka ansioista piirrosjackie vaikuttaa erittäin tutulta hahmolta. Ääninäyttely onkin kauttaaltaan hyvää ja varsin osuvaa.
Eihän se riitä, että Jackie Chan kuulostaa Jackie Chanilta, vaan pitäähän hänen näyttääkin Jackie Chanilta. Vai pitääkö? No tietenkin pitää, mutta ei ehkä niin vahvasti kuin ensi alkuun ajattelee. Sarjan Jackie Chan on kyllä mainio karikatyyri Jackie Chanista, mutta uskallanpa väittää erään toisen seikan todistavan meille Jackiemäisyyden paremmin kuin piirroksen tarkkuus ja ääni. Olisihan Jackie Chanin piirros voinut olla vähän sinne päin ja imitaattori olisi voinut uskotella kelvollisesti hahmon äänen olevan oikeanlainen, mutta jos liikkeessä ei olisi sitä Chanin Chapliemaisuutta, pikkutarkan taidokasta kömpelöä akrobatiaa, niin mikään imitoija ei voisi mennä läpi Jackie Chanina. Tämän sarjan kenties muita kehuja suurempi hyväksyvä nyökkäys pitääkin antaa sille, että Jackie todellakin liikkuu kuin Jackie.
Kuitenkin pitää vielä palata hahmopiirroksen ja äänen yhteensopivuuteen, sekä jälkimmäisen luomaan vakuutukseen siitä, että kyseessä todellakin on hän jolta kuulostaa. Julian Sandsin esittämä Valmont ei ehkä pelkkänä piirroksena tuo mieleen ääninäyttelijäänsä, mutta taattua on että kunhan kuulee Sandsin äänen tulevan Valmontista, niin sitä on aivan varma jotta Valmont olisi piirretty nimenomaan Sandsiksi. Vähän sinne päinkin on just ja tasan, kun oikea ääni siitä kuuluu.
Piirroksesta on myös sanottava se, että vaikka pidänkin siitä miten hahmot itse on raapustettu ja muutoinkin kokonaisuudessa oleva ilmavuus on erittäin miellyttävää, niin rakastan etenkin sitä miten taustojen luonnosmaisuuksissa ei pysytä rajojen sisällä, värit ja varjot ovat välillä Caligarin käsialaa ja mieleen tulevat etenkin vanhat Maantiekiitäjä-animaatiot. Erittäin hienoa.
Todellisen hahmon ja hänen imagonsa siirto todellisesta animaatioksi on parhaimmillaan Jackie Chan Adventuresissa, mutta tosin tällä hetkellä mielessäni on vertailukohtana Adam Sandlerin Eight Crazy Nights ja sen rinnalla jopa Shrek on onnistuneempi todellisen hahmon siirto animaatioon. Shrekhän tunnetusti kertoo,,, en minä tiedä,,, vaikka Fat Joesta.
Joten äänet, kuvat ja tunnelma ovat kohdillaan. Siispä menkää kotiinne siitä, ei täällä ole enempää luettavaa.
Paitsi tietenkin se, että monien muiden sarjojen tavoin, jopa niiden joissa on punainen lanka kulkemassa alusta loppuun, ovat jaksot käytännössä kuitenkin yhtä ja samaa kerta toisensa jälkeen. Jackie Chan Adventuresin tapauksessa se tietenkin on sitä, että uusi talismaani löydetaan ja pahikset haluavat sen itselleen, ja taikakalun voimat aiheuttavat hullunkurisia ongelmia, kuten muuttavat Jaden lepakonsiipigorillaksi taikka S-marketin työntekijäksi. Ja sama sitten seuraavassa jaksossa uudestaan. Näin ollen sarjaa putkeen katsoessa saattaa ajoittain miettiä, että olisikojan tämä toiminut paremmin pitkänä animaatioelokuvana monijaksoisen sarjan sijaan. 95 jaksoa on ehkä liikaa, mutta toisaalta kun huomaa jakso jaksolta ihastuvansa sarjan Jackie Chanmäisyyteen jonka vuoksi niistä elokuvistakin pitää, ei ehkä edes välitä vaikka sarjan jaksot toistavat itseään. Niinhän me kaikki teemme, niinhän me kaikki teemme.
Tämä nyt vuorossa oleva the Search for the Talismans-dvd sisältää sarjan kolme ensimmäistä jaksoa ja tälläisiä ne ovat:
THE DARK HAND
Seikkaileva arkeologi Jackie Chan on muinaisen Ludwigin kadonneen muinaisen aareen perässä ja sen vuoksi seikkaillaan. Kotona Jackie aikoo chillata, mutta antiikkiliikettä pitävä Setä kiusaa häntä ja Jackie joutuu kaitsemaan itselleen vielä tuntematonta veljentytärtä Jadea, kun antiikkiliikkeeseen saapuvat Grand Theft Autosta karanneet pahikset ja ilmenee, että he ovat kiinnostuneita Jackiesta samasta syystä kuin salainen Section 13-hyvisjärjestö. Jackie kun oli arkeologisella seikkailullaan löytänyt erään kilven, jonka haluaa myös ilkeä Valmont, joka siis johtaa noita GTA-pahiksia. Itse kilpi ei niinkään ole tärkeä kuin siihen kiinnitetty amuletti, joita on useampikin etsittävänä. Niiden avulla Valmont voisi vapauttaa toiseen ulottuvuuteen vangitun pomonsa, superdemonimörkö Shendun ja sen Section 13 haluaa Jackien avustuksella estää. Vaikka tässä vaiheessa Section 13 onkin vielä siinä käsityksessä, että Valmont on tavanomaisempi pahis. Tottakai liikaa sokeria saanut Jade haluaa liittyä toimintaan ja tekee niin halusi Jackie sitä tai ei.
Pahiksien apuna olevat hiljaiset Shadow Khan-ninjat ovat hiukan vakuuttavampia kuin Jalkaklaanilaiset.
THE POWER WITHIN
Tottakai Jade vahingossa syö kukkoa kuvastavan talismaanin ja en tahtoisi mennä tälle linjalle, mutta mitä tästä muka sitten pitäisi ajatella. Nuori tyttö nielee kukon eli roosterin eli cockin ja hänen kehonsa kokee muutoksia.
THE MASK OF EL FUERTE
Meksikon voittamattomin vapaapainija El Toro Fuerte on sitä siksi, että tietämättään symbolinaan käyttämänsä härkä-amuletti tekee hänestä ylluonnollisen vahvan. Myöhemmin El Toro Fuerte osoittaa olevansa rehti atleetti ja hakkaa naamaan ilman kivellisiäkin steroideja.
Katso, tai älä, mitä minä siitä välitän. Loistava sarja tämä on kummassakin tapauksessa.
Tähdet: ****
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti