Nalle Puh ja Möhköfantti (Pooh's Heffalump Movie, 2005)

Pienen pojan päässä sijaitsee alue, josta ei ole poispääsyä. Täällä elävät karhu ja muutama muu eläinolento. Puolen hehtaarin metsänä tunnetussa kotipaikassa on jotain kummaa tapahtumassa. Oudot äänet ja kummalliset jäljet maassa viestivät, että jokin vieras on saapunut kuplan sisälle. Voiko kyseessä on itse Cthulhu? Ainakin kuvaus hahmosta lonkeromaisine ulokkeineen kaikkineen kuulostaa kovasti hulluuteen syöksevältä muinaiselta jumalolennolta.
Ei, se on vain ronsu.
Kaikki on hyvin, joten laskekaa talikot ja palavat soihdut.

Opimme sen, että ei kannata pelätä tuntematonta vaikka se pelottava onkin, sillä tuntematon pelkää meitä koska olemme tuntemattomia.

Nalle Puh-animaatiot ovat aina vedonneet minuun lapsekkaalla leikkisyydellään ja hieman epätarkan oloisella viivallaan, joka tuo mieleen juuri mukulan ei niin jouhevasti liikkuvan käden tekemässä kaikkea muuta kuin virtaviivaista designia. Näin ollen olen ollut hyvinkin hyvilläni kun Nalle Puh hurjan joukkonsa kera on yllättävänkin suuresti pysynyt poissa siitä uudistuksesta joka tarkoittaa tietokoneistusta (toki sitäkin on), joka liian usein vie piirroksesta pois sitä tunnelmaa jossa värit eivät aivan tunnu pysyvän viivan sisällä ja Nalle Puhin kaltaisessa pienen pojan fantasioissa ei saisikaan olla liian modernia näkymää. Niin, kai kaikki tiesivät, että Nalle Puh ja expendablesit ovat vain Risto Reippaan mielikuvitusta ja koska lapsen tietämys on vielä rajoittunutta, eikä näin ollen tieto ole lisännyt tuskaa, ei kuviteltu maailmakaan vielä yllä hehtaaria pidemmälle. Täten myös on vain hyvästä kun niissä leikeissä, jotka lihallistuvat animaation muodossa on tietynlaista naivismia, eikä vielä edes ymmärretä haaveilla binäärikooodeista ja kemiallisista tajunnanlaajentajista.

Nalle Puh ja Möhköfantti on mukava piirroselokuva.

Tähdet: ***
Nalle Puh ja Möhköfantti