English side ruined. Must use French instructions. Le Grill? What the hell is that?

Therapy?:n laulussa sanotaan, että "hey, come on, everything you do is wrong, bad karma follows you around", mutta toimiiko se toiseenkin suuntaan, sillä tällä viikolla sain ensin töissä kirjallista erittäin kehuvaa palautetta, sitten toistamiseen keräsin laatumittauksessa samalle paikalle täydet 100%, joten ainakin sillä saralla tuli onnistumisia. Tosin jos hieman itsekehuvan rehellisiä ollaan, niin olen hiton hyvä työssäni, joten kun sain tietooni nuokin edellä mainitut, niin reaktioni oli yksinkertaisen toteavasti "tottakai". No kuitenkin, niiden ansiosta sain sitten ylimääräisen vapaapäivän joka sopivasti onnistui olemaan tämä kuluva päivä.
Ja sitten tänään tuntui hyvä tuuli ja onni potkivan lisää, joten pelottaakin ajatella, että jos nyt on niinkin hyvä fiilis kuin on, niin millainen tuska sitten odottaakaan kostoaan.

Joten koska tänään on vapaapäivä, niin päätin aamusella lähteä pienelle kävelylle ja kuvaamaan pilviä. Ei kun ihan oikeasti, minä valokuvaan pilviä. Sitten siinä matkalla tapasin erään vanhan tutun, jota en ollutkaan nähnyt useampaan vuoteen ja hän pyysi seurakseen kirppikselle ja kun kyse on kirppiksistä niin minua ei suuremmin tarvitse mukaan houkutella.
Ensin kuitenkin huikkasin eräälle lökäpöksylle, että ei unohtaisi rullalautaansa astuessaan linjamobiilin kyytiin, sillä hän meinasi unohtaa sen.
Kirpputorilla huomasin, että erään pöydän tuotteissa oli kyllä hintalaput, mutta osaan ei ollut kirjattu itse summaa, joten ystävällisesti mainitsin kassalle, että ne on varmaan helpompi saada kaupaksi jos asiakkaat tietävät paljonko maksavat. Joten kuten huomaatte, olen ollut tänään ystävällisen huomauttamisen tuulella.
Katselin kun eräs henkilö oli purkamassa omaa myyntipistettään ja koska kyseisellä henkilöllä oli myynnissä läjä elokuvia, niin pahoitellen mainitsin tulleeni liian myöhään ostaakseni mitään siitä. Kuinka ollakaan tästä sukeutui pieni rupatteluhetki, jonka yhteydessä selvisi kyseisen myyjän aikeista muuttaa toisaalle ja siksi piti saada muuttoa helpottaakseen muun muassa elokuvia myydyksi ja vaikka hän ei sitten enää nyt myynytkään niitä kirpputoripöydän kautta, mihin viittasin sillä kun mainitsin, että hän purkasi pois myyntipistettään, niin hän totesi, että jos haluan niin voin silti ostaa häneltä elokuvia ja koska tärkeintä oli saada tavaraa pois, niin lupasi vielä antaa hyvän diilin. Voi pojat, että olikin hyvä diili, sillä koko tämä läjä lähti kymmenellä eurolla:

Kyllä siinä tuli muutamaan otteeseen todettua hänelle, että oletko nyt ihan varma, sillä kyllä minä voin näistä enemmänkin maksaa. Mutta ei, se oli ihan hyvä niin ja se todellakin oli hyvä niin.
Myyjällekin jäi vielä hieman tuota suurempi nippu jäljelle, mutta ne olivat kaikki sellaisia jotka minulla joko oli samoina taikka kattavampina versioina, tai joita en todellakaan halunnut (kuten Sex and the Cityt).
Tuossakin on joitakin joita minulta löytyi entuudestaan, mutta otinkin ne joko tasoparannuksena taikka formaattipäivityksenä.

Buriedissa Ryan Reynolds makoilee ja Matkustaja 57:ssa Wesley Snipes potkii. Lahjomattomissa soi Ennio Morricone, King Kongissa on iso karvainen otus joka ei tarkoita Jeff Bridgesia ja Plump Fiction on hyvin nolo Pulp Fiction-parodia.
Ennen omaa hamaassa tulevaisuudessa ilmaantuvaa kirjoitustani Plump Fictionista, siitä voi lukea vaikkapa Double featuren puolelta.
Family Movies-kokoelma sisältää neljä elokuvaa (Story Lady, A Dog of Flanders, Sherlock Bones: Ace Detective ja Splitsville) ja tehän tiedätte minulla olevan runsaasti näitä Bellevuen halpiskokoemia joissa on aina muka "4 great movies on 2 dvd's". No, tämä on niistä se jonka aikoinaan hylkäsin sen surkealta vaikuttavan sisällön vuoksi ja jos  niissä muissa on silkkaa roskaa levyjen täydeltä, niin kuinka huono voi olla se joka ei toisin kuin ne edes kelpaa ostettavaksi laisinkaan. Ja auta armias jos tuo A Dog of Flanders ei kerro Nedistä joka koettaa paikata kuolleen vaimonsa jättämän tilan koiralla.
Sherlock Bones kuulostaa nerokkaalta.
Resident Evil: Apocalypse suututtaa ihan hemmetisti, mutta elokuvaa enemmän itseni vuoksi, sillä vasta ostohetken jälkeen tajusin ettei tämä olekaan kyseisen moskasarjan uusin osa, vaan kakkonen joka jo erilaisilla kansilla löytyy minulta.
Daredevilin director's cut tuli otettua oikeastaan vain, jotta näkisin onko se oikeasti parempi versio kuten monet väittävät. Uskoni siihen on hyvin skeptinen, sillä eipä siinä paljon tarvita jotta saadaan tehtyä parempi versio Daredevilista, mutta se ei todellakaan vieläkään lupaa nousua muutoin kuin p*skasta vähemmän p*skaksi.

Die Hardit ykkösestä kolmoseen, koska kahdesta ensimmäisestä minulla on entuudestaan vain ne vaniljaversiot joissa ekstrat ovat niinkin huimat kuin traileri per leffa ja kolmonen pääsee vaihtumaan nyt kasetista levyksi.
The Crown kolmas osa, eli Pelastus on aika kakkaa, mutta Murderballista yksistään olisin melkein voinut maksaa sen kympin ja Highlander kakkonen taas on ensimmäisen Highlanderin jatko-osa, vai onko se esiosa, rinnakkaistodellinen multiversuminäkemys täynnä kakkaa. On se.
G.I. Joe on myöskin Biolanin tuotetta,mutta hei, nyt sai sen jatko-osan samaan kärsimykseen.
Hot Shots 2 on loistava.

Jos siellä ruudun toisella puolella on ihminen, tai ei sen tarvitse olla ihminenkään, joka on vailla kahta ensimmäistä Die Hardia ja/tai Resident Evil kakkosta, niin olen valmis lahjoittamaan ylimääräiseksi jääneet levyni pois.

Leffat tuli siis ostettua kirpputorin ohitse, mutta itse liikkeestäkin lähti mukaani läjä loistavaa shittiä ja se on ankkakirjallisuutta tietenkin. Tämänkin ostoksen suhteen sain kokea onnekkaita hetkiä, sillä kommentoin kaverilleni kuinka on hienoa, että kun niputetaan kirjoja yhteen ne saa halvemmalla kuin yksittäin, mutta ikävää on se kuinka välillä saadakseen sen yhden haluamansa joutuu sillä tavoin ostamaan niitäkin jotka jo omistaa. Kuinka ollakaan kommenttini kiiri erään toisen omaa pöytäänsä siistimässä olleen myyjän korviin ja hän sanoi, että jos haluan ostaa hänen niputtamiaan Aku Ankka-paketteja, niin kyllä hän voi niitä purkaa ja koota juuri sellaiseksi kuin toivon. Lopputuloksena ostin vain niitä jotka ennestään puuttuivat kokoelmistani ja pino oli suuri:

Lisäksi eräältä toiselta pöydältä löysin jotain supercoolia, nimittäin Dracula-kirjan joka on koostettu kahdella kielellä (kiinaksi ja englanniksi). Vau!

Sitten vielä tiskillä kassapersoona meinasi antaa kympin liikaa takaisin, mutta luonnollisesti palautin rahan  ja totesin että ei nyt sentään aiheuteta tämän vuoksi kassaheittoa. Lämpimät kiitokset rehellisyydestä ja aurinkokin paistoi koko ajan ja tapasin vain hymyileviä ihmisiä.
Niin ja ruokakaupassa kolme pikkupoikaa luetteli Turtles-hahmojen nimiä ja minä huomautin, että unohtivat listastaan Donatellon.

David Bowien uusin levykin on ihan supertimanttia!