Syntynyt Vaaralliseksi (Stone Cold, 1991)

Onkohan tälläinen Fazerin Musiikkikerho-meininki enää kovinkaan yleistä? Ainakin Lasten Suuri Kirjakerho taitaa olla vielä olemassa ja muistan vielä 2000-luvun puolella nähneeni jossain ideakuvastossa joitakin Spede-leffakerhoja tai vastaavia. Yhdessä vaiheessa ainakin tuntui että näitä tilauskerhoja oli vaikka joka sormelle tarjolla, joten tuskin ne kenenkään mielistä ovat vielä kadonneet. Kyllähän te muistatte näitä musiikki- , kirja- ja elokuvakerhoja joissa kerran kuussa tuli aina postitse vaikkapa se jokin elokuva ja sitten oli välillä aina niin kovin työlästä saada palautettua se elokuva joka ei kiinnostanut. Itsekin olin aikoinaan muutamassa tälläisessä asiakkaana ja pakko myöntää että hankalin oli nimenomaan tuo edellä mainittu ja kenties tunnetuin niistä, eli Fazerin Musiikkikerho. Fazerin kanssa ongelmaksi muodostui usein heidän käsityksensä siitä mikä kuului rock-kategoriaan ja sen vuoksi sieltä tuli usein sellaista kuonaa, ettei edes roskakuski suostunut viemään niitä pois.
No mutta kuitenkin, yksi näistä kerhoista johon olin liittynyt oli Men Of Action-nimikkeitä julkaiseva sellainen ja tuon sarjan elokuville yhteistä taisi olla vain se, että ne olivat pääasiassa murrosikäisille pojille suunnattua aivotonta mättöä pääosissa milloin Olivier Gruner, milloin joku muu. Suurin osa oli parhaimmillaankin vain aika keskinkertaista toimintaa, mutta joukossa oli myös lajityyppinsä loistoteoksia kuten Rutger Hauerin Saalistaja (Split Second). Elokuvat olivat kuitenkin enimmäkseen sitä mitä odottikin, joten eipä niitä tullut palauteltua.
Se mikä Men Of Action-sarjassa otti aina päähän, oli se miten sen kannessa esiintyvä logo peitti aina tekijätiedot.

Mutta kaiken tämän jälkeen pääsemmekin elokuvaan Syntynyt Vaaralliseksi, joka on niitä harvoja Men Of Action-leffoja jotka tulin säilyttäneeksi. Kyseessä on,,, öö,,, no lukekaa eteenpäin.

Joe (Brian Bosworth) on ihan helvetin kova ja cool takatukkakyttä, vähän Cobran tapaan,,, paitsi sitä mullettiosuutta. Siispä lihaksissa löytyy, asenne on tyly, smoothiekin koostuu kuorellisista kananmunista, appellisiinimehusta, Snickerseistä, sipseistä ja tabascosta. Joe ei tietenkään tule esimiestensä kanssa toimeen ja onkin hyllytetty palveluksesta, mutta sitten FBI tarjoaa duunia. Joen tulisi soluttautua Veljeskunta-nimiseen moottoripyöräjengiin jotka harrastavat ultraväkivaltaa keskenään ja muita vastaan, sivussa tehdään huumekauppaa ja ammuskellaan ihan helvetisti. Jengiläiset ovat kaikki tietenkin lihaksikkaita, parrakkaita ja tatuoituja päästä varpaisiin, kun taas heidän naisensa ovat kukin isotissisiä ja tahtovat kaikkien huomaavan ne.
Paikallisjaoston johtaja, sekopäinen Chains (Lance Henriksen) on heti vaikuttunut kovanyrkkisestä Joesta, kun taas kakkospallilla istuva, sekopäinen Ice (WIlliam Forsythe) ei ole niinkään luottavainen tulokkaaseen ja rokki soi kuin viimeistä päivää.
Joen tehtävä on käräyttää Veljeskunta huumekaupasta, mutta mafian kanssa tehtävän tulevan suuren kaupan lisäksi Chainsilla on suunnitelmissa tappaa syyttäjä Whipperton (David Tress) joka on ottanut sydämenasiakseen saada kuolemantuomio eräälle vangitulle Veljeskunnan jäsenelle.
Luonnollisesti Chainsin oma nainen, todellisuudessa kiltti Nancy (Arabella Holzbog) ihastuu Joehin ja päinvastoin
Ice saa selville Joen oikean henkilöllisyyden, mutta ei se mitään sillä Ice kuolee kunhan ollaan ensin aiheutettu tuhoa siellä ja täällä. Mutta tokihan se Joen todellinen minä paljastuu jossain vaiheessa myös Chainsille ja sitten Joe aiotaankin pudottaa helikopterista dynamiittilastin kera.
Chains joukkoineen iskee oikeustalolle vapauttamaan tuomiotaan kuulevan kollegansa ja tappamaan siinä samassa Whippertonin. Jälkimmäinen onnistuukin mainiosti, mutta sitten Joe ehtii ottamaan helikopterin haltuunsa ja saapuu potkimaan takamuksia. Sokerilasia särkyy siihen malliin, että John McClane sanoisi "hitto kun tota sokerilasia särkyy."
Lopuksi kun kaikki on pistetty säpäleiksi, niin Chainsille voidaan tehdä samoin.

Syntynyt Vaaralliseksi on juuri niitä Commando/Cobra/Harley Davidson & Marlboro Mies-tyylisiä poliittisesti epäkorrekteja mättöelokuvia joita ei sitten millään kehtaisia myöntää hyviksi elokuviksi, mutta samalla joutuu toteamaan että kyllä se vaan oli kaikessa hölmöydessään äärimmäisen viihdyttävä tapaus. Joskaan ei ehkä esimerkkeinä käytettyjen elokuvien tapaan yhtä muistettava.

Juoni on tälläisessä elokuvassa sivuseikka, kunhan toiminta vain on näyttävää ja sitä on niin paljon että se valuu yli reunojen, ja sellaista se tässä elokuvassa onkin.

Entinen jenkkifutari Brian Bosworth on pääosassa ilmeetön ja jäykkäniskainen, mutta mitäpä tuosta, ei hänen tarvitse muuta ollakaan. Bosworth kuuluukiin samaan sarjaan kuin esimerkiksi John Cena ja suurin osa muista lihasmassaesiintyjistä, jolloin riittää että rintalihakset kimmeltävät ja nyrkit heiluvat.
Sivuosista löytyy kuitenkin oikeasti hyviäkin näyttelijöitä kuten Lance Henriksen ja William Forsythe, ja he ovat ymmärtäneet aivan oikein että tähän elokuvaan tultiin pitämään hauskaa, ei keräämään kehuja näyttelijätaidoista ja se näkyy heidän esiintymisistään.

Eli kyseessä on silkkaa raise your fist and yell-toimintaa, joka ajaa mainiosti asiansa jos vain ymmärtää jättää aivonsa narikkaan.

Tähdet: **
Syntynyt Vaaralliseksi