Onneksi kun hätä on suurin usvasta esiin ratsastaa paikalle Shane... Ai niin, tarkoitan tietenkin "Saarnaaja" (Clint Eastwood,) mies vailla nimeä. Liperit kaulassa kulkevassa miehessä on jotain kovin tuttua, mutta silti jotain niin tuntematonta. Kuka hän on ja miksi hän saapui paikalle juuri nyt? Ja miksi pappi on valmis hakkaamaan tai ampumaan ihmisiä, olivat he sitten pahiksia tai eivät?
"And I looked, and behold a pale horse: and his name that sat on him was Death, and Hell followed with him" on Raamatun moneen kertaan siteerattu osuus jonka Barrettin perheen teini-ikäinen tytär, Megan ääneen lukee juuri kun Saarnaaja saapuu paikalla ja tietenkin Megan ihastuu tähän mystiseen muukalaiseen. Edustaahan Saarnaaja Meganille sekä järjestystä ja kuria, että myös fyysistä kapinaa johon isäpuoli Hull ei tunnu pystyvän.
Saarnaajan läsnäolo rohkaisee muitakin kullankaivajia pysymään aloillaan, mutta alkuinnostuksesta toipuva Hull saa ruveta tuntemaan kateuden peikon puremaa kun hän itse alkaa vaikuttamaan Saarnaajan rinnalla saamattomalta luuserilta.
LaHood kutsuu paikalla ilkeän sheriffi Stockburnin (John Russell), jonka miehineen tulisi sammuttaa kullankaivajien toivonkipinät ja täten siis tappaa Saarnaaja jonka Stockburn on mahdollisesti jo kerran tappanutkin.
Saarnaaja kulkee rauhallisesti kaupungin halki ja ampuu yksitellen Stockburnin miehet ja lopuksi hänet itsensä. Hull pääsee osoittamaan miehuutensa lahtaamalla LaHoodin.
Lopuksi Saarnaaja ratsastaa pois ja Megan huutaa "Shane, come back Shane!"
Okei, tein tuolla pari Etäisten Laaksojen Mies-vitsintynkää, mutta kyllä minä enemmän Kalpeasta Ratsastajasta pidän. Joskaan Etäisten Laaksojen Mies ei ole minusta huono elokuva ja tähtimäärällisesti se asettuisi samaan Kalpean Ratsastajan kanssa, joka tämäkään ei ole suosikkejani Eastwoodin westerneistä. Minusta Eastwood onnistui huomattavasti paremmin toteuttamaan Ruoskassa tämän Yliluonnollisuutta huokuva kostaja saapuu raamatullisissa merkeissä muuttamaan ihmisten elämät-tarinan.
Eastwoodin westernejä ajatellen Kalpea Ratsastaja vertautuukin eniten Ruoskaan, juuri molemmissa olevilla viittauksilla hahmon mahdolliseen kuolleista nousuun ja muutoinkin vahvalla uskonnollisella symboliikalla. Ruoskassa kuitenkin korostettiin enemmän sitä yliluonnollisuutta ja tuon kyseisen elokuvan hyvin synkkä tunnelma piti paremmin piilossa johtopäätökset siitä mikä Eastwoodin hahmo todellisuudessa oli miehiään. Kalpeassa Ratsastajassa vihjaukset ylösnousemuksesta jäävät hieman puolitiehen, sillä vaikka pariin otteeseen todetaan että tuo mies on kuollut ja meille näytetään vilaukselta Saarnaajan selässä olevat arvet, niin hahmo on kuitenkin sen verran ihmismäisen maanläheinen, että Eric Dravenin sijaan hän vaikuttaa enemmänkin hyväonniselta tyypiltä johon osuneet luodit väistivät kaikki elintärkeät elimet. Tämä on siksi hiukan sääli, että muutamaan otteeseen elokuvassa on hyviä ideoita joiden perusteella Saarnaaja todellakin voisi olla jonkinlainen kuoleman enkeli. Esimerkiksi se juuri se Meganin Raamatun luku yhdistettynä Saarnaajan saapumiseen oli kaikesta yksinkertaisuudestaan huolimatta hyvin tehokas ja etenkin alussa esiintyneet sumut sun muut toivat elokuvaan kivaa aavemaista tunnelmaa. Nyt Saarnaaja on pirun cool hahmo, mutta ratkaisu tehdä hahmosta mahdollinen kirkonmies vaikuttaa enemmäna ajatukselta tehdä tarkoituksella cool hahmo, kuin että se oikeasti olisi sitä. No jaa, ei se nyt oikeasti suuremmin haittaa, sillä Saarnaaja on kuitenkin pirun siisti hahmo ja elokuva on sujuvasti kulkevaa perus clintwesterniä.
Elokuvassa on siis tarpeeksi vaikuttava päähahmo, ihan mallikkaasti kulkeva tarina ja sivuosanäyttelijät ovat ihan kelpo kamaa. Joskin tuntuu oudolta katsella edesmennyttä Chris Pennia länkkärissä, sillä hän ei minun silmissäni oikein ollut sellaista westerntyyppiä, mutta toisaalta ei hänkään elokuvaa nurin kaada.
Kokonaisuutena elokuva tuntuu liiaksi rutiinivedolta johon on ripoteltu muutama vaikuttava kohtaus, kuten se lopun yhteenotto Stockburnin ja tämän miesten kanssa.
Stockburnia esittävä John Russell onkin kaikessa vähäeleisesä tylyydessään todella tehokas.
Yksi Stockburnin keskenään identtisistä apulaisheriffeistä on Billy Drago ja vaikka mies ei pääsekään tekemään muuta kuin näyttämään kiukkuiselta, niin nyttemmin on vaikea olla erottamattakaan häntä muista.
Tähdet: ***
Kalpea Ratsastaja
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti