Pienen ihmisyyttä korostavan kinastelun jälkeen Brian ja muut päätyvät auttamaan Frankia ja matkaa jatketaan yhdessä, kunhan ensin etu- ja takapenkkien välille vuorataan muovista eräänlainen suojakalvo.
Frank on kuullut että kaupunkiin nimeltä Farmington olisi perustettu valtion avustuskeskus ja sieltä löytyisi mahdollisesti pelastuskeinot viruksen saastuttamien ihmisten pelastamiseksi. Täten ryhmä päätyy rikkomaan itsellensä luomia sääntöjä joiden mukaan pysytellään kaukana kaikesta ja etenkin sairastuneista sillä heitä ei voitaisi kuitenkaan auttaa.
Danny on luonut itselleen kuvitelman siitä, että hän ja ystävänsä olisivat turvassa kaikelta maailman pahuudelta paikassa nimeltä Turtle Beach, joka on ranta-alue jossa hän ja veljensä, Brian viettivät lapsuutensa lomia. Tietenkin kaikki sisimmässään tajuavat että Turtle Beach on vain motiivi pitää toivoa yllä ja heidät liikkeessä, kuten on myös turhaksi toivonpilkahdukseksi paljastuva Farmington. Auttaessaan Jodieta Bobby saa päälleen tytön verta ja seuraavaksi sitten piilotellaankin tapahtunutta.
Frank ja Jodie jätetään taakse nelikon jatkaessa omaa matkaansa, jonka aikana ollaan pääasiassa omissa oloissaan, mutta kohdataan myös toinen omiin sääntöihinsä luottava ryhmä ja tämän kohtaamisen aikana kaikille paljastuu Bobbyn sairastuminen.
Brian ja muut jatkavat kulkuaan, mutta mitä tehdä Bobbylle? Sääntöjä seuraamalla hänet tulisi hylätä, mutta oman ystävän hylkääminen ei ole niin helppoa kuin vieraan kuten Frankin, joka sekään ei ollut helppo ratkaisu.
Bobby hylätään tielle ja välit hiertyvät entisestään. Moralisointia, vastuunkantoa, erheitä, päätöksiä ja lopputulos on kaikista näkökulmista katsottuna yhtä kohtalokas. Apokalyptisessa maailmassa "Sometimes choosing life is just choosing a more painful form of death."
Carriers on kuin zombie-elokuva ilman zombeja, tai The Road nuoremmilla päähenkilöillä ja kirjavammalla värimaailmalla. Lisäksi se ettei jo tapahtunutta tuhoa oikeastaan selitetä, on kuin suoraan The Roadista.
Zombieleffoista ja etenkin Dawn Of The Deadin kaltaisista sellaisista tässä on mukana se tuttu pienryhmä etsimässä kuvitteellista turvapaikka, Shangri-La:ta (Barkslaisittain Tralla-La), mutta vaikka kuinka pitkälle kulki ja kuinka turvalliselta paikka vaikuttaa, niin aina tuho lopulta saapuu myös sinne. Dawn tuli Carriersista mieleen jo siksikin, että tässäkin on parisen kohtausta joissa ryhmä "juhlii" löytäessään (ainakin väliaikaisen) pelastuksen, vähän niin kuin Dawnissa sen ryhmän hyödyntäessä ostoskeskuksen antimia.
Mutta koska tässä elokuvassa ei ole zombeja, tai edes 28 Päivään/Viikon tapaan raivotautisia, vaan vaikka viruksen mädännyttävät ihmiset zombiemaisilta näyttävätkin, niin kyseessä on enemmänkin juuri The Roadin, Tien tapaista tuhotussa autiomaassa vaeltelua ja siksipä Carriers onkin enemmän vain hyvin synkkä draamaelokuva kuin ns. oikea kauhuleffa. Tai okei, tokihan se on kauhuelokuva, mutta eri tavoin kuin yleensä mieltää kauhuelokuvan olevan.
Epätoivon kuvauksessa Carriers ei onnistu kouraisemaan yhtä syvältä kuin The Road, mutta ei ole yhtään hullumpi saman genren edustajana. Samaan tapaan näyttelijät jäävät jokseekin tuosta hyvin samankaltaisesta elokuvasta jälkeen, mutta eivät myöskään ole yhtään hullumpia. Yleensä lähes inhoamani Piper Perabokin oli vähintäänkin ihan ok. Tosin Emily VanCamp oli aika puuduttavaa katseltavaa, ei ehkä niinkään kykyjensä vuoksi vaan umpitylsän hahmonsa takia.
Tytärtään rakastavaa ja kaikista oljenkorrista kiinnipitävää Frankia esittävä Christopher Meloni on ehdottomasti elokuvan karismaattisin ja uskottavin esiintyjä, mutta toisaalta elokuvan hahmovalikoiman huomioon ottaen se ei liene ihmekään.
Jos samasta lajityypistä ei löytyisi niin paljon parempiakin elokuvia, tai niitä ei olisi nähnyt niin Carriers vaikuttaisi huomattavasti paremmalta. Ei se missään nimessä huonolta tunnu nytkään, mutta yksikerroksiseen vessapaperiin on vaikea palata kokeiltuaan kaksikerroksista.
Mielenkiintoinen, tai ei oikeastaan, huomio syntyi elokuvaa katsoessa. Koska Carriers on hyvin zombieleffamainen kaikkine viruksineen ja niiden aiheuttamine ihonmuutoksineen, niin sitä jotenkin koko ajan odotti että missä vaiheessa joku virukseen kuollut nousee pystyy toikkaroimaan. Onkin siis hyvä ettei näin kertaakaan tapahtunut, koska nyt se onnistuu luomaan mukavasti valheellisen kuvan itsestään zombieleffana, jota elokuvan traileri korostaa liiaksikin.
Ja suuri plussa oli se, että viruksesta ei saada mitään selityksiä, vaan joku sellainen vain nyt on valloillaan. Eli katsoja on tiedoiltaan samassa asemassa kuin elokuvan nuoret, joka ei nyt ehkä saa samaistumaan heihin, mutta ainakin yritys on hyvä.
Tähdet: ***
Carriers
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti