Tämä on hyvin tarpeellinen lisä videoottiseen maailmaan. Frank Drebin opettamassa golfia.
Joskus kun en meinaa saada unta, eli aivan liian usein, pyrin suggeroimaan itseni uneen tietyillä kuvitelmilla. Keilausta, ratsastamista ja esimerkiksi golfausta. Joten eiköhän tämäkin ole paikallaan.
Elokuvan aluksi näemme putouksia, vettä virtaamassa, haaravälin ja viittauksen siihen että näiden haarojen omista virtsaisi kuin Niagara ikään. Ja oi kuinka meillä onkaan hauskaa kun ureoittaminen osoittautuukin visuaaliseksi harhaksi, sillä tosiasiassa tämä henkilö, eli Leslie Nielsen (Leslie Nielsen) olikin vain laskemassa rahojaan vesisuihkun edessä.
Nielsen esittelee itsensä maailman huonoimmaksi golfaajaksi ja että hänen tietämättömyydestään onkin tehty Alastomat ja Kuolleet-kirjan paksuinen opus, jossa tietenkin on keskiaukeamakuva keskiaukeamatytöstä. Sitten Nielsen aloittaa opetuksen golfauksesta ja vitsit ovat luokkaa ”safe golf” kun mailansuojuksena on kondomi. Hahaha, tai kuten Joulupukki sanoisi, hohoho!
Aina välillä Nielsen vääntelee naamaansa, näyttää pari oikeaoppista lyöntiä ja potkii palloa. Mukana on myös yleisö joka hurraa ja hihkuu.
Nielsen inhimillistää palloa kertomalla kuinka pallo vihaa golfareita ja sitä tulee rangaista.
Nielsen esittelee erilaisia tapoja asetella kätensä mailanvarteen ja kuinka ääntä nopeampi lyönti saattaa räjäyttää pallon atomipommin tavoin.
Mitä tulee ajatella lyöntiin keskittyessään? Lihapullia tai perunoita.
Nielsenin apuna toimii nimetön mailapoika (Bob Donner) jonka pääasillinen tehtävä on tarjoilla pekonia ja väännellä naamaansa.
Mukaan astuu John Boswell, joka näemmä on ammattilaisgolfari. Siispä hän haastaa Nielsenin kilpailuun ja nyt huumori syntyy siitä kuinka Nielsen tekee kaikkensa häiritäkseen Boswellin peliä ja Boswell rupeaa kiukuttelemaan. Joo, ei se ole hauskaa.
Seuraavaksi Nielsen esittelee mielikuvaharjoitusta ja kuvittelee arabiterroristin vartioimassa reikää.
Hieman kompurointia, törmäilyä ja muuta kivaa. Sitten lopetellaan siihen että muut kentän pelaajat valittavat poliiseille Nielsenistä ja Nielsen pakenee paikalta.
Tunarin Golftunti on oikea golfin opetusvideo. Tai oikea ja oikea, sillä ei tästä oikeastaan opi muuta kuin että kompuroiminen kaataa ihmisen. Mutta idea on kuitenkin siinä että Nielsenin komedioista tutulla tyylillä suoritetaan opetusta ja että täten oppiminen olisi hauskaa. Minusta idea on varsin mainio, vaikkakaan sisältöä on vaikea pitää oikeasti opettavaisena sen komiikkakuorrutuksen vuoksi. Joten amatöörikin huomaa heti että Nielsenin lyöntitekniikoiden avulla toimittaa ennemminkin pallon vastustajan kalloon, eikä maassa sijaitsevaan reikään. Tosin Tunarin Golftunnin pääasiallinen tarkoitus lieneekin olla vain kynnyksen madaltaminen ja että siten tämän kautta uskaltaisi siirtyä golfin asiallisempaan, eli kuivakkaampaan ilmaisuun.
Joten dokumentin sijaan komedia on kuvaavampi lajityypistys tälle teokselle.
Koska Tunarin Golftunnin opetuksillinen arvo on minimaalinen, niin keskittyminen ottaa kohteekseen videon komedialliset arvot. Tämä ei ole hauska.
Tyylinä tässä on siis Nielsenin tutut komediat, mutta Alastomien Aseiden ja Hei Me Lennetään sijaan painopiste on myöhemmissä Nielsenkomedioissa kuten Takaahaettu ja Spy Hard. Eli vitsit ovat niitä tuttuja tyyliin kolmas käsi ilmaantuu kuvaan ja vastaavia, mutta kuten myöhemmissä Nielsenkomedioissa, hän ei esitä niitä naama vakavana vaan naama vääntyy joka nanosekunti sellaiseen muotoon että Picasso olisi ylpeä. Nielsen osaa kyllä esittää roolinsa hyvin, sillä hän on tehnyt sen niin monta kertaa aiemminkin, mutta jokaisessa videolla esiintyvässä vitsissä on jonkinlainen väärän ajoituksen tunne ja jokainen vitsi tuntuu halpakopiolta jo ennen nähdystä. Olinkin aivan varma että Tunarin Golftunnin käsikirjoittaja Henry Beard ei olisi aiemmin komediaa kirjoittanut, mutta yllätyksekseni kaikki IMDB:n hänelle kreditoimat käsikirjoitukset ovat nimenomaan komedioita. Kenties hän on siis vain yksinkertaisesti huono kirjoittaja.
Plussana voidaan sanoa että huumorin epäonnistumisesta huolimatta tämä on huomattavasti hauskempi kuin esimerkiksi Mitäs Me Spartalaiset, joka kuitenkin kuvittelee edustavansa Nielsenin komedioista tuttua tyyliä,,, vaikkakin on täyttä kuraa ja voi vain haaveilla olevansa yhtä hyvä kuin Nielsenin huonoin elokuva.
Toteutukseltaan Tunarin Golftunti on valitettavan kömpelö, enkä nyt tarkoita vain videon esittämää komiikkaa.
Toki ymmärrän että tavoitteena on ollut tehdä lopputuloksesta oikean opetusvideon näköinen ja siihen liittyen tämä onkin kotivideokameramainen ja siten hieman ns. dokumentaarinen, mutta se ei oikein toimi oikein koska Tunarin Golftunnissa on kuitenkin myös elokuvamainen tarkoitus. Siispä kameravaihtojen välillä tapahtuvat valaisumuutokset ovat vain häiritseviä ja vaikuttaakin siltä kuin kukaan ei olisi välittänyt vaihtuuko valontaso ja varjojen suunta leikkausten välillä.
Lisäksi välillä näytettävä hurraava yleisö on selkeästi kuvattu eri aikaan kuin muu osa ja se näkyy aivan liian helposti, sillä he ovat liian irrallaan tapahtumista ja jotenkin vaikuttavat olevan bluescreenin edessä vaikka näin ei varmastikaan ole. Muutenkin tässä videossa on useita kohtauksia joista huokuu taustakankaan käyttö, mutta kyseessä lienee vain esimerkiksi valaisusta johtuva luulo.
Tunarin Golftunnin idea eräänlaista golfopetuksen parodiasta on hauska ja uskonkin että jos muutoin ei ole kiinnostunut golfista, niin tämä on hyvä tapa tutustua aiheeseen. Eihän tästä opi juuri mitään, mutta tämän avulla ehkä uskaltaa tutustua oikeaan golfiin.
Vaikka toteutus on visuaalisesti yhtä laadutonta kuin CKY-videot ja huumori on kuoliaaksi hakattu, niin Tunarin Golftunnissa on kuitenkin mukavan rento fiilis ja Nielsen on yhtä sympaattinen kuin muulloinkin. Leslie Nielsen onkin suurin syy katsoa tämä video, sillä hän on niin kovin mukavan oloinen.
Ääniraidalla soiva kevytjatsi on myös ajoittain hyvin miellyttävän kuuloista.
Taivas on rauhoittavan sininen ja ruoho kirkkaan vihreää.
Tähdet: **
Leslie Nielsen: Tunarin Golftunti
...NOIR
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti