Kieltämättä komediassa harvoin tunnutaankaan panostettavan elokuvaan siten, että sitä katsoessa edes ajattelisi sen ansaitsevankaan mitään palkintoja, kuin ehkä jonkin Teen Choice Awardin. Tropic Thunder ei tule muuttamaan komedioiden arvostusta, vaan edelleen saa tähyillä sinne Chaplinin ajoille. Mutta Tropic Thunder on elokuva joka pelkäksi ns. peruskomediaksi on aivan pirun hauska ja hyvint tehty elokuva ylipäätään. Jos nämä elokuvan saisivat Oscareita (vrt. Kala Nimeltä Wanda ja yök! Serkkuni Vinny) niin hitto vie, Tropic Thunder ansaitsisi sellaisen.
Tropic Thunderin juoni on hyvin samankaltainen kuin Galaxy Questin. Eli joukko näyttelijöitä ajautuu tilanteeseen jonka he aluksi uskovat liittyvän ammattiinsa ja lopulta tajutessaan asioiden todellisen laidan koettavat hyödyntää ammatinsa oppeja.
Tugg Speedman (Ben Stiller), Jeff Portnoy (Jack Black) ja Kirk Lazarus (Robert Downey Jr.) ovat suurimmat tähdet vietnam-elokuva Tropic Thunderissa, joka ajautuu pilalle hemmoteltujen tähtiensä vuoksi budjettiongelmiin ja elokuvan ohjaaja Damien Cockburn (Steve Coogan) pistää staransa eräänlaiselle boot campille, aikomuksenaan kuvata leffansa guerilla-tapaan. Asiat menevät perseelleen, mutta näyttelijät uskovat olevansa edelleen kuvauspaikalla ja kamerat ovat jossain piilossa. Viidakossa Platoonia ja Poikkeuksellista Rohkeutta leikkivät näyttelijät ovatkin oikeasti osuneet paikallisten huumetrokareiden alueelle ja heistä tulee selviytyä, mieluusti elossa.
Tropic Thunder onnistuu näyttelijävalinnoissaan aivan nappiin. Jopa mielestäni raivostuttavan ärsyttävä Jack Black on edelleen raivostuttavan ärsyttävä, mutta tässä elokuvassa hän on sopivasti raivostuttavan ärsyttävä. Ja jos joku ansaitsee pystin parhaasta miessivuosasta, niin se on Robert Downey Jr. Hänen Russell Crowe-hahmonsa on elokuvan paras suoritus, ja juuri näyttelemiseltään, ei pelkältä silmiinpistävyydeltään.
Loistava on myös Nick Nolte, joka esittää tuttua karhumaista itseään, mutta tekee sen jälleen niin kovin hyvin.
Oli myös positiivista nähdä massayleisölle suunnattu isojen tähtien komedia, joka ei nyhveröi ja ole poliittisesti korrekti. Vaikka Tropic Thunderin monet vitsit ovat lähes suoranaista kettuilua, niin se ei kuitenkaan sorru mihinkään ripulihuumoriin, vaan osoittaa sellaista itseironiaa että jos siitä loukkaantuu, niin sittenhän loukkaantuu.
Tropic Thunder näyttää kuinka parodiaelokuvaa kuuluu tehdä. Tähän kaikilla Mitäs Me Spartalaisilla on niin pirun pitkä matka, ettei se edes naurata.
Hienoa Tropic Thunderin on se, ettei elokuvasta nauttiakseen tarvitse tietää yhtä ainoataan elokuvaa, tai näyttelijää jota tässä parodioidaan. Tropic Thunder toimii omana itsenään.
Tropic Thunder on hyvin näytelty ja peruskomedioita huomattavasti paremmin kirjoitettu, ja vaikka se ei taatusti kaikkien makuun olekaan, niin harvoin itse olen näin usein nauranut nykykomediaa katsoessani. Joten kyllä minä suosittelen tätä lämpimästi.
Hitto, jopa se alun Martin Lawrence-vitsi on parempi kuin hänen omat leffansa yhteensä.
Tähdet: ****
Tropic Thunder
...NOIR
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti