Kaikkia Sääntöjä Vastaan (Out of Line, 2001)

Joskus elokuvien kansien valheelliset informaatiot ottavat suuresti päähän ja pahimmassa tapauksessa sellainen saattaa pilata koko elokuvasta nauttimisen. Tosin jos kyseessä on jokin exploitaatioelokuva niin silloin jopa kaipaa puutaheinää taynnä olevaa kantta, mutta kun kyseessä on edes olevinaan asiallinen elokuva, niin sitä toivoisi kannen olevan rehellinen. Tämän elokuvan kohdalla kannen lievästi vääristävä kuva sisällöstä sai minut kiukuttelemaan. En nyt tarkoita kannen puffitekstiä, tai sitä että toinen pääosan esittäjistä, Jennifer Beals ei saanut nimestään huolimatta edes kasvojaan kanteen (kun kaksi sivuosaesittäjää sai pärstävärkkinsä siihen komeilemaan.) Vaan sitä että kannessa lukee kolme näyttelijän nimeä, joista kukaan ei ole niin iso stara että pelkällä hänen nimellään voisi myydä massoille makiaa. Joten erehdyin ajattelemaan että jokainen kannessa mainittu nimi on jotenkin merkittävässä asemassa elokuvan juonen kannalta, mutta kun ei niin ei. Syy miksi otin tämän nimenomaisen elokuvan katseltavaksi löytyy Michael Moriartyn nimestä ja kun muu ei oikein kiinnostanut, niin Moriarty (josta pidän suuresti) on se koukku johon minä tartuin. Mutta sitten Moriartyn rooli elokuvassa on lähes cameoasteella, juonelisesti hyödytön ja sisällöltään niin kirjoittamaton, että oli ihme että Moriartylle oli annettu yhtäkään repliikkia sanottavaksi. Joten syy miksi elokuvasta kiinnostuin ei edes oikeastaan ollut elokuvassa kuin kusettamassa katsojaa. Samaan tapaan kuin Nancy Allen Robocop kolmosessa, tai Bruce Campbell Hämärästä Aamunkoittoon kakkosessa.

Henri Brulé (Holt McCallany) on vapautumassa vankilasta, mutta ennen lähtöään ehtii vielä solmimaan yhden tapposopimuksen joka tulisi toteuttaa siellä auvoisessa vapaudessa.
Ja kyllä, jokainen lausuu Hyacinth Bucketmaisesti Henrin nimen toistuvasti eri tavalla kuin hän sen itse haluaa lausuttavan ja tämän ilmeisesti tulisi olla jonkinlainen toistuva vitsi elokuvassa? No, ainakaan se ei naurattanut.
Henrilla on siis tehtävänä etsiä erästä vankilassa lojuvaa pikkugangsteria huijannut ex-kumppani, päästä tämän lähelle, vietellä uhrin vaimo ja sitten vielä asettaa muutama lyijynpala uhriin jotta tämä ymmärtäisi kuolla. Vapautuneena entisenä valtion holhokkina Henri joutuu kuitenkin ilmoittautumaan ehdonlaisenvalvojalle ja ainakin teeskentelemään muuttuneensa ihmisenä. Tätä kautta hän tapaa valvojansa Jenny Capitanasin (Jennifer Beals) joka on niitä valtion virkaihmisiä joilla on sydän paikoillaan välillä liiankin vahvasti. Eli kun muut valvojat kohtelevat valvottaviaan kuin roskaa, koettaa Jenny ymmärtää ex-vankeja ja olla jopa heidän ystävänsä. Yksi näistä muiden kiusaamista, mutta Jennyn ystäväksi päätyneistä valvottavista on arka Larry Frank (Michael Moriarty), mutta sitten Larry katoaa tarinasta nopeammin kuin ehtii jääkaapilla käydä.
Henrista tulee Jennylle eräänlaisen erityisprojekti jonka puitteissa hän koettaa muuttaa Henrista smooth operatorin, mutta luonnollisestikin itse ihastuu tähän ja päinvastoin. Mutta senhän jo arvasittekin.
Siispä Henri elää kahta valheellista elämää rinnakkain. Toisessa hän on Jennyyn rakastunut katuva mies ja toisaalla lipevä bisnesmies joka hankkiutuu uhrinsa lähipiiriin. Yhteistä näissä rooleissa on se, että Henri on aika ureapää molemminpuolin. Joten juonen keskipiste ei ole siinä, että aikomuksena olisi kuvata kaksoiselämän sielua repivää tuskaa, koska Henri on aika samanlainen koko ajan.
Vastaavasti elokuva ei oikein ota kantaa siihen kumpi tarinan puolista olisi merkittävämpi. Jennyn kautta hieman esitetään suhteen vaikeutta hänen yksityiselämäänsä että työn etiikkaa kohtaa, mutta aihetta vain raapaistaan.
No sittenhän painotus on varmaan siinä kuinka Henri hivuttautuu uhrinsä lähelle ja tuhoaa tämän elämän? Niinhän sitä luulisi, mutta siinäkin vain hiukan ohimennen aihetta hivellään.
Mutta tietenkin kaikkea käsitellään ainakin vähän, joten sitä kautta päästään siihen kuinka Henri haluaa erota Jennysta koska ei pysty olemaan tämän kanssa ja samalla suunnitella toisen ihmisen murhaa. Jenny sekaantuu asiaan ja lopulta tarkoitettu uhri kuolee itsepuolustuksen kautta, ja sympatiaa tarjoava Jenny kehoittaa Henria pakenemaan. Henri lähtee ja palaa ja haluaa ottaa vastuun teoistaan, mutta kiitos asioiden kulun hän on yhtä kuin lähes viaton.

Eli tappaja joutuu tappamaan tapposuunnitelman uhrin itsepuolustuksena. No, mikäpä ettei.

Kaikkia Sääntöjä Vastaan on hyvin keskinkertainen trilleri joka kärsii pahiten keskittymiskyvyn puutteesta. Kyseessä ei kuitenkaan ole mitenkään vaikea tarina, eikä sen toteutuksessa ole koetettukaan tehdä siitä vaikeaa. Elokuvan lopputulos on kuitenkin jäänyt vain ja ainoastaan ”ihan kiva”-asteelle jossa sen kyllä katsoo läpi, mutta se ei jää kovinkaan hyvin mieleen.

Näyttelijät eivät tee ihmeitä, kunhan nyt vain tekevät sen mitä vähimmillään on vaadittu. Tämän vuoksi elokuvan suurimmaksi anniksi minulle jäi Jennifer Bealsin ulkonäkö.
Edes alussa mainitsemani Michael Moriarty ei pääse vakuuttamaan tämän elokuvan puitteissa. Tosin ei hänellä ole siihen mahdollisuuksiakaan, kun rooli jäi niin pieneksi ja vähäpuheiseksi.

Pois lukien se että minua suututti kun kannessa mainostetun Moriartyn osuus jäi niin mitäänsanomattomaksi, niin elokuva ei muuten kuitenkaan varsinaisesti ärsytä. Kyseessä on vain jokaiselta osa-alueeltaan yllätyksetön perusjännäri jonka kyllä katsoo paremman puutteessa. Elokuvalle ei vain ole eduksi se, että parempia saman teeman elokuvia on niin kovin helppo löytää.

Tähdet: *
Kaikkia Sääntöjä Vastaan
...NOIR