.
Tämä oli juuri sellainen tv-elokuva kuin osasi odottaakin.
Tämä oli juuri sellainen tv-elokuva kuin osasi odottaakin.
On tämä teinityttö jonka vanhemmat ovat luonnollisestikin eronneet. Ja kun äiti kieltää tyttöä menemästä konserttiin, niin tytön poikaystävä jättää ja tyttö purkaa tunteitaan chatissa. Scanman kiinnittää huomionsa ikänsä (tietenkin) valehtelevaan tyttöön ja pistää yhden lakeijoistaan pokaamaan tätä chatissa. Ensin hieman lepertelyä, sitten vihjailuja ja sitten houkuttelu tapaamiseen,,, tietenkin myös nettipedofiliaa.
(Muuten, jos haluaa erottaa viattoman pahiksista, niin pahikset ovat hämärässä valaistuksessa ja puhuvat hitaasti.)
Tämä on sitä tuttua netistä varoittelua. Menet chattiin, tapaat jonkun, ja se joku kidnappaa sinut. Sitten äiti pyytää apua kytiltä, etc. mutta ei mitään. Apuun hankitaan erakkomainen superhakkeri, joka melkein vastahakoisesti lähtee apuun.
Tämä on sellainen ihan peruspelotteluelokuva. Netti on paha ja siitä on vain haittaa. Ja jos aikoo käyttää nettiä, niin pitää olla aikuinen. Alaikäiset nou nou. Toteutus on hidas ja pinnallinen. Elokuvan katselun jälkeen ei meinaa edes muistaa katsoneensa sitä (tosin on se aina parempi kuin Wicker Manin remake.)
Onhan Jokaisen Äidin Painajaisessa logiikkaakin.
-Älä anna tuntemattomille mahdollisuutta tehdä itsellesi pahaa, jos kerran pystyt välttämään sitä. Käytä maalaisjärkeä.
Toteutuksessa vain annetaan ymmärtää että netissä ei ole kuin keski-ikäisiä pedofiileja ja teini-ikäisiä avioerolapsia. Tämä elokuva on niin latteaa keskitasoa, ettei sen olemassaoloa meinaa huomata edes sitä katsoessaan. Ainoa kiinnostuksen aihe elokuvassa on se kannen "Ted McGinley on Scanman"-teksti. Se on Ed Woodmaisella huumorilla toimiva puffiteksti. Kuinka moni tietää McGinleyn nimeltä, eikä vain sinä tyyppinä Pulmusissa? Kannattaako siis kannessa korostaa McGinleyn olevan jotain erikoista.
Miksi McGinleyn esittämällä nettipedofiilihakkerisuper-roistolla on taiteilijanimi?
"Mies on varmaan jokin tietojenkäsittelynero." todetaan elokuvassa.
Ja koska en millään suurella ajatuksella seurannut elokuvaa niin voin olla väärässäkin, mutta en huomannut McGinleyta kutsuttavan kertaakaan Scanmaniksi. Sen sijaan hänen roolihahmonsa oikeaa nimeä käytettiin muutamaan otteeseen.
Yksinhuoltajaäiti
+Kapinoiva tytär
+Internet
+Superhakkeriroisto
=Kapinoivan tyttären ja äidin paluu yhteen rakastavaksi perheeksi.
Mutta silti on huomioitava, että isoissa elokuvissa (vrt. Anaconda) olevan pikkuvirheet ovat masentavampia kuin isot virheet pikkuleffoissa (kuten tämä käsittelyssä oleva.) Sillä isoissa leffoissa tietää heillä olevan enemmän rahaa ja aikaa lopputuloksen hiomiseen. Joten suhteutettuna johonkin Anacondaan, niin Anacondan pisteytys menisi miinuspuolelle. Joten ainakin Jokaisen Äidin Painajainen on siedettävä. Ei missään nimessä hyvä, joten en suosittele sitä kenellekään jolla on hivenenkin parempaa tekemistä. Hmm,,, kenties siis kaikilla olisi aikaa katsoa tämäkin tekele.
Kuten elokuvassa äiti toteaa:
"eron jälkeen hän värjäsi hiuksensa. Olen menettänyt hallinnan."
Näinhän se on. Jos siis haluatte todellakin kapinoida hallitsevaa systeemiä vastaan
,,, värjätkää hiuksenne.
Ps. Kirjoitin tämän tekstin vuonna 2007, enkä enää löydä elokuvan kansia. On siis mahdollista ettei minulla enää ole kyseistä elokuvaa tallella. Jouduin ottamaan kansikuvan internetin ihmemaailmasta, mutta en tullut pistäneeksi merkille mistä. Joten olen pahoillani siitä.
.
Tähdet : *
...NOIR
1 kommentti:
Hihii.
Tästä tuli mieleen yläaste ja lukioaikojen englannin ja ruotsin oppikirjat. Jostain syystä niihin oli tuolloin vuosituhannen vaihteen teinoilla aina sijoitettu muutama kappele, jotka käsittelivät Internetiä eli sen vaarallisuutta. Tarinoita tyyliin: "Olipa kerran ihan tavallinen opiskelija tyttö, joka meni kerran chattiin ja sitten hän vain halusi olla siellä chatissa AINA ja menetti kaikki sosiaaliset kontaktinsa oikeassa elämässä ja sitten hänestä tuli itsetuhoinen ja sitten siellä Internetissä oli jotain outoja yhteisöjä joihin hän liittyi ja sitten hän ahdistuin ja sitten hän yritti itsemurhaa IHAN YKSIN, mutta nyt hän toipuu, eikä mene enää koskaan Internetiin..." En tiedä, miksi näitä tarinoita oli juuri kielten oppikirjoissa, mutta muistan, että ne olivat minusta hyvin hauskoja.
Lähetä kommentti