Löysin kirjastosta toisenkin näytellyn Tintti-elokuvan, niin pakkohan se oli ottaa katsottavaksi. Edellinen käsittelemäni Tintti-elokuvahan oli Siniset Appelsiinit.
Tintti (Jean Pierre Talbot) ja kapteeni Haddock (Georges Wilson) notkuvat Haddockin kartanolla, kunnes eräänä päivänä Haddock saa kirjeen jonka innoittamana hän lähtee käymään Kreikassa. Haddockin vanha merikarhuystävä Thémistocle on kuollut ja jättänyt laivansa perinnöksi Haddockille. Haddock tietenkin odottaa hienon hienoa valtamerilaivaa, mutta perinnöksi jätetty laiva osoittautuukin ruosteiseksi romuksi. Haddock kuitenkin ottaa perintönsä vastaan ja sen mukana Thémistoclelta kesken jääneen sopimuksen loppuun suorittamisen. Pian perinnön saatuaan Haddockin luona vierailee miljonääri Anton Karabine (Demetrios Myra) joka olisi valmis ostamaan laivan reiluun ylihintaan. Tintti epäilee Karabinen tarkoitusperiä ja laiva jää myymättä. Kohtapuoliin Haddock ja Tintti kohtaavat uhkaavia tilanteita ja Karabine vain korottaa ostotarjoustaan.
En muuten huomannut mikä Thémistoclen keskeneräinen sopimus oli joka Haddockin piti suorittaa loppuun, mutta kaipa se jonkin kuorman kuljetus oli.
Siispä Haddock ja Tintti miehistöineen lähtevät kuljettamaan perinnöksi tullutta laivaa pitkin merta ja saavat huomata, että vaara uhkaa merelläkin.
Ah! Ilmeisesti Haddockin pitää kuljettaa joitakin mattoja ja se oli se keskeneräinen sopimus.
Haddock toimittaa matot niiden omistajalle, Midas Papokselle (Darió Moreno) ja Midas joutuu salamurhayrityksen kohteeksi.
Miksi Midas halutaan hengiltä, miksi Haddockin laivan miehistössä on pettureita ja miksi Karabine haluaa Haddockin saaman laivan itselleen?
Ilmeisesti Thémistocle on joskus muinoin vieraillut miehineen Tetaragua nimisessä paikassa ja lähtenyt sieltä muassaan kulta-aarre. Tuolloin Thémistocle miehistöön ovat kuuluneet eräätkin Karabine ja Papos, ja nyt Thémistoclen kuoleman jälkeen on kulta-aarrekin kadoksissa. Karabine haluaa laivan koska epäilee sen auttavan jotenkin kullan löytämisessä. Samalla sitten voisikin tapattaa kaikki muut tuolloin Thémistoclen miehistössä olleet, jotta kukaan muu kuin Karabine ei tietäisi kullan olemassaolosta.
Tintti löytää kartan joka osoittaa aarteen sijainnin ja hän matkaa Tetaraguaan Haddockin kanssa kullan perässä.
Aarre löytyy. Karabine joukkoineen kaappaa aarteen. Karabine karkaa helikopterilla. Tintti ehti naamioitumaan helikopterin lentäjäksi. Tintti kurmoottaa Karabinea. Karabine pudottaa aarteen meren syvyyksiin. Pahikset pidätetään ja aarre on menetetty.
... Vai onko aarre menetetty?
No ei tietenkään, sillä aarre oli koko ajan se romu ruosteinen perintölaiva. Ei siis siten että sillä olisi nostalgia-arvoa, tms. Vaan että laivan kaiteet ovat kultaa naamioituneena.
Haddockin tekoparta näyttää tosi rumalta tässä elokuvassa.
Elokuvassa esiintyvät myös professori Tuhatkauno, sekä Dupondit, mutta heillä ei ole tarinan kannalta mitään järkevää virkaa niinpä heidät voidaan unohtaa.
Ja soo soo Tintti, eikö äiti opettanut ettei pöydällä saa istua. Etenkään jos joku koettaa syödä ruokaansa joka on asetettuna samaiselle pöydälle.
Kuten elokuvassa Tintti Ja Siniset Appelsiinit, myös tässä elokuvassa on joitakin kuvausvirheitä, mutta ei niin räikeän silmiinpistäviä kuin edellämainitussa elokuvassa.
Merirosvojen Aarre sisältää kyllä yhden niin herkullisen erheen, että se on syytä mainita:
Elokuvan alkupuolella Haddockia kohden lähetetään pyörimään iso tynnyri. Tynnyri lopulta törmää mäen alla olevaan vihanneskojuun. Koju alkaa kuitenkin kaatumaan juuri hetkeä ennen tynnyrin osumaa.
Elokuvan alkupuolella Haddockia kohden lähetetään pyörimään iso tynnyri. Tynnyri lopulta törmää mäen alla olevaan vihanneskojuun. Koju alkaa kuitenkin kaatumaan juuri hetkeä ennen tynnyrin osumaa.
Elokuvana Merirosvojen Aarre on ihan kiva seikkailuelokuva, mutta ei niin hauska kuin Siniset Appelsiinit. Molemmat ovat näytelty ihan samalla tavalla, molemmissa on samankaltaista huumoria, molemmissa on ihan yhtä hassusti nopeutettuja tappelukohtauksia ja muutenkin elokuvat ovat hyvin samankaltaisa suurelta osin. Niinpä vain kaksi asiaa tekee Sinisitä Appelsiineista hiukan paremman:
A. Ajatus sinisisstä syömäkelvottomista appelsiineista joiden kaavan joku haluaa ryöstää, oli hupsumpi kuin tämän elokuvan aika perinteinen kulta-aarteen metsästys.
B. Siniset Appelsiinit sisälsi niin paljon hullunkurisia virheitä, että ne nostivat kyseisen elokuvan huumoriarvon Merirosvojen Aarretta korkeammalle.
B. Siniset Appelsiinit sisälsi niin paljon hullunkurisia virheitä, että ne nostivat kyseisen elokuvan huumoriarvon Merirosvojen Aarretta korkeammalle.
Sanoisin kuitenkin että molemmat elokuvat ovat niin lähellä toisiaan, ettei niitä voi oikein pisteyttää eri tavalla. Mutta jos aikoo katsoa vain yhden Tintti-elokuvan, niin suosittelisin ennemmin Sinisiä Appelsiineja sen vinksahtaneisuuden vuoksi.
...NOIR
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti