Naapurukset Montague ja Capulet inhoavat toisiaan ja sama vihanpito on levinnyt myös heidän lukuisiin puutarhatonttuhinsa, jotka ovat selvennykseksi erotettu punaisiin ja sinisiin.
Sinisiin kuuluva seikkailullinen Gnomeo (äänenä James McAvoy) ja Shrekin prinsessa Fionaa muistuttava Julia (äänenä Emily Blunt) ihastuvat toisiinsa, mitä kilpailevat tonttuklaanit eivät pysty hyväksymään.
Kaikki päättyy itsemurhiin.
Hah! Ei nyt sentään, onhan tämä kuitenkin elokuva jossa soi ahkerasti Elton Johnin musiikki.
No, Jason Statham kyllä kuolee.
Oli tämä parempi kuin Tromeo & Juliet, mutta ei se nyt kuitenkaan kunnolla toteuttanut elokuvan alussa annettua lupausta siitä ettäkö kyseessä olisi erilainen versio. Ihan hauskasta elokuvasta on kyllä kyse, mutta jokainen esimerkiksi Shrekinsä ja Toy Storynsa nähnyt on myös jo kokenut samankaltaisen puoliaikuisen huumorin. Itse asiassa Shrek tulee kovastikin mieleen jo ihan pelkästään sen vuoksi, että myös Gnomeossa on samanlainen eräänlainen post moderni satumaailma. Ja tottakai se Flamingo toi mieleen Aasin.
Elokuva on ihan nätti, ääninäyttelijät oivia (etenkin Michael Cainen ääni istuu hyvin mukaan) ja vitsit toimivia, joten kyllä tätä katsoessa viihtyy vallan mainiosti, mutta samalla sitä huomioi sen, että jotain puuttuu saadakseen aikaiseksi oikeasti jotain perustasosta poikkeavaa. Mutta se jokin ei ole se, että vaikka huulianimointi on liikkuvaa, niin läheskään aina kuultava ääni ei tunnu tulevan suusta.
Niin ja minusta on huvittavaa kuinka joku elokuvan tekijöistä hehkuttaa ekstroissa, että tämä elokuva oli kuin luotu sisältämään Elton Johnin musiikkia. Hmm, musiikkivalinnoissa päätti siis käsikirjoitus, eikä Elton Johnin puoliso David Furnish, joka vain sattumalta on elokuvan tuottaja.
Tähdet: ***
Gnomeo & Julia
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti