Rachel lähtee ystäviensä kanssa bilettämään meksikoon ja ottaa Chloen mukaansa. Rachelin pokaillessa poikia, tulee Chloe dognapatuksi. Koiratappeluita järjestävät koiratappelun järjestäjät kaappasivat Chloen koiratappelua varten.
Chloe pistetään isoa pahaa Diabloa vastaan, mutta paikalla on myös Delgado joka on myös koirakidnappaajien vankina. Delgado pelastaa Chloen Diablolta ja samalla kaikki muutkin vankina olevat koirat.
Miten?
Delgado avaa oven.
Jos se kerran oli noin helppoa, niin miksi Delgado ei ollut jo aiemmin paennut?
No, nyt kuitenkin Chloe ja Delgado ovat vapaina kauniissa meksikossa. Delgado suostuu auttamaan Chloen takaisin kotiinsa. Heidän perässään on kuitenkin Diablo, jonka omistaja Vasquez (José Maria Yazpik) tahtoo saada Chloen itselleen koska tietää tämän olevan arvokas omistajalleen. Niin ja Chloen kaulassa roikkuu arvokasta rihkamaa. Sitten seuraa väärinkäsitys jonka vuoksi Delgado uskoo Chloen unohtaneen tämän ja nyt Chloe harhailee yksin kaupungilla.
Nyt meksikoon saapuu Vivianin puutarhuri,,, anteeksi,,, maisemoija, Sam (Manolo Cardona) koiransa Papin kanssa. Tässä vaiheessa on jo selvää että sekä hemmotellut Chloe ja Rachel tulevat iskemään hynttyyt yhteen muka alempaa luokkaa edustavien Samin ja Papin kanssa. Sam ja Papi etsivät Chloea yhdessä Rachelin kanssa.
Delgado tulee ja pelastaa Chloen jälleen Diablon hampailta.
Chloe menee ja antaa kaulapantansa jollekin jyrsijälle nimeltä Manuel. Manuel on street hustler.
Selviää että Delgado on ex-kyttäkoira, jolla on ongelmallinen menneisyys, johon Diablokin liittyy jollakin tavoin. Delgado on joskus matsannut Diablon kanssa ja menettänyt hajuaistinsa.
Sitten kuljetaan Kotia Kohti ja nähdään joitakin huonoja tietokone-efektejä ja kuullaan huonoja leffaviittausvitsejä. ”Meet my little friends.”
Diablo keikkaa Chloen mukaansa ja vie tämän Vasquezille, mutta Papi tulee Chloen avuksi. Delgadokin saa hajuaistinsa takaisin ja sitten mennään eikä meinata.
Chloe oppii haukkumaan ja Delgado saa vedettyä Diabloa turpaan.
Pahat on pistetty telkien taa.
Chloe ja Rachel oppivat pitämään toisistaan.
Delgado palaa kytän hommiin.
Sam ja Rachel ovat pari.
Chloe ja Papi ovat pari.
Vivian palaa kotiin ja on autuaan tietämätön edeltävistä tapahtumista.
Tärkeintä on siis muistaa että me kaikki olemme yhtä tärkeitä koiria ja ihmisiä.
Koira vie ruokaansa kenkään ja pahaa-aavistamaton kengän omistaja asettaa jalkansa sinne. Hahaha!
Elokuva on hyvässä ja pahassa tyypillinen Disneyn perhe-elokuva. Mikä tarkoittaa että elokuvassa on todella huonoja ja pehmustettuja vitsejä, siirappia pursuavia lauluja ja kokonaisuus on kuin vaahtokarkki pumpulissa. Ja tyypilliseen Disneytapaan, on elokuva myös jotenkin mukavaa katseltavaa sen helppouden vuoksi.
Siitäkin huolimatta, että kyseessä on nimenomaan koko perheen elokuva, niin elokuva aiheuttaa niin pahan sokerihumalan, että olisi toivonut edes jonkinlaista särmää sinne joukkoon. Nyt mennään koko ajan helpoimman reitin kautta ja kaikki väännetään niin vahvasta rautalangasta, että Kal-El on pulassa sen kanssa. Sen lisäksi että elokuvassa on tyypillistäkin tyypillisempi aikuistumistarina, niin siinä on myös äärimmäisen kliseisiä biisivalintoja, joitakin todella huonoja ääninäyttelijävalintoja ja kaikkein rasittavimpana ovat tietokone-efektit, jotka näyttävät välillä lievästi keskeneräisiltä. Tuon efektipuolen ongelma esiintyi myös elokuvan ohjaajan Raja Gosnellin Scooby-Doo-elokuvissa, joten olisi luullut hänen jo tässä vaiheessa vaativan enemmän rahaa ja aikaa efektien loppuun asti saattamiseen.
Ääninäyttelijöissä on joitakin erinomaisia ja oikealla paikalla olevia ääniä, kuten Andy Garcia ja Edward James Olmos. Ja etenkin Plácido Domingon ääni Monte-koirana oli mainio. Mutta kuka ihme ajatteli että Drew Barrymore oli hyvä valinta Chloen ääneksi. Barrymore on kaunis nainen ja parhaimmillaan mainio näyttelijätär, mutta tämän perusteella hän ei ole kovinkaan hyvä ääninäyttelijätär, sillä eläytyminen rooliin tuntui olevan täysin hukassa. Pitikin oikein tarkistaa, koska muistelin hänen kuitenkin tehneen aiemminkin ääninäyttelemistä, että onko hän aina ollut yhtä apaattisen kuuloinen. Todisteeksi löytyi Titan A.E.
Vaikka tämä elokuva on jo pelkästään Disneyn kautta nähty lukuisia kertoja aiemminkin, niin kyllä Beverly Hillsin Hienostohauvaa katsoessa ymmärsi heti miksi elokuva on ollut sellainen hitti kuin se on. Piti tästä tai ei, niin kyllä Disneylla osataan tehdä tälläisiä elokuvia vaikka unissaan.
Vaikka minäkin kerroin monia asioita joista en pitänyt tässä elokuvassa, niin myönnän kuitenkin että elokuvan katsoi sujuvasti läpi, eikä se oikeastaan jättänyt pahaa makua suuhun.
Niin ja olihan siinä Jamie Lee Curtis.
Tähdet: **
Beverly Hillsin Hienostohauva
...NOIR
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti