Tappajahain Kosto vaikuttaa siltä kuin sen kirjoittajat olisivat syöneet taikasieniä enemmän kuin tarpeeksi. Enkä nyt tarkoita sitä että se unohtaa kolmannen osan olemassaolon, sillä itsekin haluan nähdä kolmannen irrallisena Brody-saagasta. Tässä neljännessä osassahan palataan aluksi Amityyn jossa osoitetaan että kolmannen osan Brodyn veljekset eivät ole samoja kuin tämän osan (en siis tarkoita näyttelijävalintoja, vaan rooleja) ja heidän kolmannessa osassa kohtaamansa hai-selkkaus ei ole tapahtunut. Taikasienien nauttiminen tulee esille niin monessa eri yhteydessä elokuvan aikana, ettei niitä kaikkia voi edes muistaa kerralla, mutta osa tulee esille kirjoitukseni jatkuessa.
Olemme siis Amityn saarella jossa Ellen Brody (Lorraine Gary) elää iloista lesken elämäänsä sheriffipoikansa Seanin (Mitchell Anderson) kanssa, kunnes paikalle saapuu taas uusi hai joka ensitöikseen vetää Seanin poskeensa. Okei, meidän tulee unohtaa ne kolmososan hait kokonaan, sillä tällä hailla ei ole ilmeisesti mitään tekemistä heidän kanssaan. Itseasiassa meidän tulee unohtaa koko kolmososa, joten kun ajattelette tämän elokuvan jatkumoa, niin ajatelkaa osia 1, 2 ja 4. Mutta ilmeisesti tämä neljännen osan hai on jokin ensimmäisen ja toisen osan haiden sukulainen, koska se saapuu kostamaan niiden kuoleman ja osaa tulla suoraan Amityyn.
Ellen lähtee toisen poikansa Michaelin (Lance Guest) ja tämän perheen kanssa Bahamalle aloittamaan uutta elämää. Tietenkin Michael on jokin veden ammattilainen ja valmiiksi hysteerinen Ellen pelkää poikansa puolesta taukoamatta. Mitä turhia. Rouvahan lensi juuri toiselle puolelle maailmaa, ei siellä lämpimissä vesissä mikään uhkaa.
Ellen rupeaa löytämään elämäniloaan kiitos charmikkaan rentun, Hoagien jota esittää peribrittiläiseen tyyliinsä paskastakin sulosointuja tekevä Michael Caine.
Ai niin, eihän Ellen turvassa missään bahamalla ole, kun hai seuraa häntä sinnekin. Miten hitossa se hai löysi hänet. Näkikö hai mihin lentokoneeeen Ellen nousi, vai kuuliko hän joidenkin puhuvan että Ellen matkustaa Bahamalle. No, hai kuitenkin seuraa Ellenia juuri sinne minne hän menee. Joten jos Ellen muuttaisi keskelle suurkaupunkia, niin suuri Tappajahai ottaisi varmaan taksin allensa ja sanoisi ”seuratkaa tuota autoa.”
Hai hyökkää Michaelin veneen kimppuun ja näköjään vene vuotaa verta, tai sitten hailla on tosi paha ientulehdus. Michael haluaa pitää asian salassa äidiltään ja Michaelin tutkijakumppani Jake (Mario Van Peebles) haluaa kerätä mainetta ja mammonaa tutkimalla lämpimissä vesissä viihtyvää valkohaita. Mario Van Peebles esittää roolinsa sellaisella (köh) taidolla, että Shaggy Mister Boombastickeineen vaikuttaa Jamaikalaisuuden perikuvalta.
Hai hyökkää ja Ellen lähtee yksinään hain perään. Ahaa, ilmeisesti heillä on jokin telepaattinen yhteys ja siksi molemmat tuntuvat aina tietävän missä kumpikin on. Mutta miksi he siis haluavat tappaa toisensa, kun he voisivat ihan yhtä hyvin yhdistää voimansa ja taistella rikollisuutta vastaan.
Hai syö lentokoneen.
Hoagie uppoaa mereen, nousee veneen kannelle ja on kosteita hiuksia lukuunottamatta aivan kuiva. Niinhän se on, meri harvemmin kastelee.
Jake koettaa tappaa hain tunkemalla taskulampun sen suuhun, mutta loputulokseksi tuleekin itse syödyksi.
Hai murisee. Ihan oikeasti. Ilmeisesti se ei olekaan valkohai, vaan tiikerihai.
Taskulamppu saa hain hyppimään ja Ellen ohjaa veneen kohti haita, lävistäen sen keulapuomillaan. Hai räjähtää!
Mikä sen hain räjäytti? Puunpala meni sen läpi ja se räjähti. Taisi olla viallinen patteri siinä taskulampussa.
Ja hitto vie, Jake onkin elossa. Ihan hirveä tunari tämä tämänkertainen tappajahai. Sopivampi nimi olisikin Haavoittajahai.
Tappajahain Kosto on tylsä, kömpelö ja niin älytön juoneltaan, että se tuntuu melkein parodialta. Onkin sinänsä hauskaa että Tappajahain tuottajat suunnittelivat alunperin kolmososasta komediaa, mutta saivat näemmä tahtonsa läpi vasta tässä neljännessä osassa, vaikka tämän ei ilmeisesti ole tarkoitus olla komedia. Parasta elokuvassa on se, että vesistöt näyttävät välillä todella kauniilta.
Ei Tappajahain Kosto ole kuitenkaan kaikkein huonoin haikauhistelu, sillä kaikenmaailman Lorenzo Lamasien geenimuunnelmahai-elokuvia on maailma täynnänsä, mutta Tappajahain Kosto on kalpea typeryys edellisten osien rinnalla ja se kannattaa katsoa vain jotta saa sarjan kokonaisuudessaan nähtyä, ei siksi että uskoisi kokevansa jotain elämää suurempaa.
Tähdet: *
Tappajahain Kosto
...NOIR
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti