Batman & Robin tahtoo sinun ymmärtävän, ettei se elokuva pidä juuri sinusta.
Batman & Robin on pahasti pilaantunutta oksennusta.
Niin ja sen tarkoitus ilmeisesti oli olla komedia.
Onneksi sentään Batmanista on olemassa onnistunutkin komediaversio ja se on tämä vuoden '66 Batman: The Movie. Toisin kuin Batman & Robinissa, Batman: The Movie ei tunnu pakotetulta, tai ummehtuneelta ja mikä tärkeintä, se vaikuttaa siltä että tekijöillä oli oikeasti hauskaa elokuvaa tehtäessä.
Batman: The Movie näyttää Austin Powersilta, mutta on hauska. Elokuvan huumori on hiukan samankaltaista kuin jossain Mies Ja Alaston Aseessa, siinä mielessä että molemmissa päähenkilö esiintyy vakavasti ja itse tilanne on absurdi. Joten huumori syntyy usein siitä, että Batman (Adam West) on kuin hän olisi Macbethissa, mutta ympärillä on Smurffeja tanssimassa jigiä.
Bruce Wayne/Batman ja Dick Grayson/Robin (Burt Ward) saavat hälytyksen, että Gothamiin saapumassa olevalla risteilyaluksella tapahtuu tuhmuuksia. Samaisella aluksella tuodaan maihin jotain vallankumouksellista keksintöä. Siispä Bruce Wayne ja Dick Grayson laskeutuvat lepakkotankoja pitkin lepakkoluolaan ja hyppäävät lepakkoautoon. Erinomaista on se että liukuessaan lepakkotankoja pitkin, kääntää Bruce ”instant costume change”-vipua ja alas tullessaan he ovat muuntuneet Batmaniksi ja Robiniksi. Ja ultracool musiikki kruunaa kaiken.
Siirrytään lepakkoautosta lepakkohelikopteriin ja matkataan risteilyalukselle. Batman laskeutuu lepakkotikkaita pitkin huvijahdille, mutta mitä mitä mitä ihmettä?! Vene katoaa, se olikin vain hologrammi ja nyt Batmanin jalan kimppuun hyökkää hai. Onneksi Batmanilla on hainkarkoitussuihke jolla irroittaa tuon merten syömäkone. Mutta mutta, hai olikin pommi!
Kuka voikaan järjestää Batmanille noin pirullisen ansan. No, sopivasti vapaana ovatkin vain Pingviini (Burgess Meredith), Jokeri (Cesar Romero), Arvuuttaja (Frank Gorshin) ja Kissanainen (Lee Meriwether.) Nopeasti Batman kumppaneineen päättelee että jahti liittyy mereen, (Pingviini), kissat syövät kaloja (Kissanainen), hain räjähdys oli pilaa (Jokeri) ja kaikki oli yhtä suurta arvoitusta (Arvuuttaja.) Hyvä Luoja! He toimivat yhdessä Batmanin pään menoksi.
Totta se on ja satamassa olevassa piilopaikassaan rikolliskvartetti punookin juoniaan maailman valloituksen ja Batmanin suhteen. Rikollisjoukollamme on vankinaan kommodori Schmidlapp (Reginald Denny) joka on keksinyt miljoonien arvoisen keksinnön.
Batman ja Robin hyppäävät lepakkoveneeseen ja palaavat tutkimaan aluetta jossa he aiemmin kohtasivat räjähtävän hain. Samaiselle paikalle saapuu myös Pingviini pingviinin näköisellä sukellusveneellään ja miehistönään Village Peoplesta karanneita merirosvoja. Pingviiniperiskooppi nousee pintaan ja torpedot matkaan. Mutta ei huolta, sillä Batmanilla on superpolarisaattori jolla hän räjäyttää torpedot ennen aikojaan. Tosin yhden torpedoista tuhoaa jalo pyöriäinen joka heittäytyy tuhoputkilon eteen.
Pahisnelikko suunnittelee seuraavaksi Batmanin päänmenoksi ansaa jossa Kissanainen naamioituu Venäläiseksi Kitka-nimiseksi reportteriksi ja viettelee Bruce Waynen. Wayne kaapattaisiin ja pistettäisiin syötiksi Batmania varten. Ja näin käy, mutta odotuksesta voi tulla pitkäkin, sillä syötiksi vangittu Waynehan on Batman. Holy shit Batman! Pingviinillä on muuten jättimäisiä sateenvarjoja joilla pystyy lentämään. Waynen kaappauksen yhteydessä rikollisjoukko pitää silmillään Zorro-naamioita jotta heitä ei tunnistaisi. Jokerilla on kirkkaanvihreät hiukset, valkoinen naama, punaiset huulet ja räikeä purppurainen puku. Paljon yksi Zorro-naamio häntäkin auttaa.
Kauaa Wayne ei pysy vankina, kun hän oma-aloitteisesti pakenee.
Ja nyt viimein paljastetaan mikä se Schmidlappin keksintö on. Se on värikäs pölynimurin näköinen laite jolla voi imeä ihmisestä kaikki nesteet ja tehdä hänestä näin kasa sinertävää tomua.
Batman ja Robin hyökkäävät satamaan Pingviinin ja kumppaneiden kimppuun. Täällä Robin ihmettelee Batmanille, että miten kukaan ei ole ilmoittanut poliiseille että satamassa hengailee joukko superrikollisia, johon Batman toteaa että satamassa asuu paljon alkoholisteja ja nämä ovat tottuneet näkemään näkyjä.
Satamasta Batman löytää ison pommin ja koettaa päästä siitä eroon, mutta joka puolella on joko äitejä lastenvaunujen kanssa, jonkinlainen miniparaati, nunnia, miniparaati, etc. ”Joskus pommista ei kerta kaikkiaan pääse eroon.” Loistavaa on se, että se pommi on sellainen sarjakuvista tuttu iso musta pallo jossa on sytytyslanka.
Nyt Pingviini on naamioitunut Schmidlappiksi ja vaikka Batman tunnistaa hänet Pingviiniksi, niin varmistaakseen asian vie hän Pingviinin lepakkoluolaan verkkokalvontunnistukseen. Hieman lepakkokaasua Pingviinin nassuun ja Pingviini roudataan lepakkoluolaan. Mutta tämä olikin Pingviinin suunnitelma koko ajan, sillä hän paljastaa aiemmin tomuksi muutetut apulaisensa ja muuttaa nämä takaisin ihmisiksi ja usuttaa heidät Batmanin kimppuun. Tomusta ihmiseksi muuttamiseen tarvitsee vain hieman vettä, sillä nesteethän näistä ihmisistä oli imetty pois. Pingviini tekee vain sen virheen että kokoaa joukkonsa käyttämällä raskasta vettä, joka tekee heistä epävakaita ja puf! he vain katoavat.
Pingviini ja kumppanit aikovat käyttää Schmidlappin tomuamiskonetta YK:n turvallisuusneuvoston kaappaamiseen ja luonnollisesti Batman ja Robin päättävät estää tämän. Siispä Batman ja Robin juoksevat kaupungin halki, koska Batmanin mukaan he pääsevät perille nopeammin juoksemalla kuin taksilla.
YK:n jäsenet eivät tietenkään tee muuta kuin puhuvat korotetuilla äänillä toisilleen, eli kinastelevat. Eivätkä he huomaa mitään kun Jokeri muuttaa heidät eri värisiksi tomukasoiksi. Rikollisnelikko vaatii lunnaiksi miljardi dollaria kustakin yhdeksästä turvallisuusneuvoston jäsenestä ja rahat tulee toimittaa sitä varten koulutettujen kirjekyyhkyjen avulla.
”BIF!” ”OUCH!” ”KAPOW!” Eli puhekuplatappelu on alkanut, sillä Batman ja Robin hyökkäävät Pingviinin pingviinisukellusveneelle ja aloittavat Village Peoplen murjomisen. Tietenkään valaistus ei täsmää kohtauksesta toiseen ja taivastaustakankaassa näkyy ryppyjä.
Batman pelastaa YK-tomukasat ja samalla Schmidlappin joka menee ja aivastaa tomukasat sekalaiseksi tomukasaksi.
Batman pistää tomukasan ”super molecular dust separator”-laitteeseen ja erottaa tomukasat yhdeksäksi tomukasaksi, mutta ovatko tomukasat juuri oikeita tomukasoja? Batmanilla on sellainen valkoinen labrakaapu, jonka päällä on viitta. Nyt hiukan oikeanlaista vettä päälle ja lopputuloksena turvallisuusnevoston jäsenet palautuvat ennalleen.
Vai palautuvatko?
Näemmä tomut eivät erottuneet toisistaan tarpeeksi onnistuneesti ja niinpä jokaisessa on hieman toistensa tomua (dna?) ja nyt kaikkien äidinkieli on mennyt väärään osoitteeseen. Eli nyt Japanilainen puhuu englantia, Venäläinen saksaa, etc. No mitä väliä, eihän heillä aiemminkaan ollut tulkkeja, joten mikään ei muuttunut.
Batman toteaa että on aika poistua huomaamattomasti,,, IKKUNASTA!
Batman: The Movie on aivan riemastuttava kokemus. Se oikeasti vaikuttaa siltä että kaikilla on ollut hauskaa sitä tehdessä ja sama tunne tarttuu katsojaan.
Elokuvassa on joitakin niin pähkähulluja ideoita, että edes nuo kaikki minun mainitsemani eivät kata edes kolmasosaa niistä vinksahtaneista vitseistä joita elokuva suoltaa ruudulle.
On hienoa että joka ainoa Batmanin vempele on bat-jotain. Kun sanon joka ainoa, niin tarkoitan että lähes joka ainoa. Batmanilla on jopa suurennuslasi jossa on lepakon korvat.
Ja sen hainkarkoitussuihkeen lisäksi Batmanilla on muunmuassa valaankarkoitussuihke. Kuinka usein valaankarkoitussuihke tulee tarpeeseen?
Adam West on aivan loistava Batmanina, jonka jokainen repliikki esitetään kuin pahimmassakin Shakespeare-näytelmässä. Ylivakava esiintyminen on erinomainen vastakohta Batmanin lila-harmaalle sukkahousupuvulle.
Adam Westin vakavuudelle pistävät kampoihin Burgess Meredith, Frank Gorshin, Lee Meriwether ja Cesar Romero, joista kukin esiintyy kuin naurukohtauksen saanut hyeena.
Kukapa ei voisi olla rakastamatta Jokeria jota esittävä Cesar Romero ei suostunut ajamaan viiksiään, joten viikset on meikattu valkoisiksi.
Entäpä sitten Lee Meriwether. Niin julmetun hot, että meinaa televisioruutukin sulaa.
Jos miettii Batman: The Movien ja Batman & Robin eroja, niin pintapuolisesti joku saattaisi ajatella niiden olevan samanlaisia (sinä ylimielinen pikkunilkki!) Ovathan molemmat aivan järjettömän friikkejä, molemmissa on pähkähullu tarina, puolihulluja näyttelijäsuorituksia ja molemmat ovat kaikkinensa roskaa. Mutta Batman & Robin vaikutti siltä etteivät tekijät tienneet mitä olivat tekemässä, joten kaikki huumori, synkkyys, outous ja näin pois päin tuntuivat olevan väkisin ulos puserrettuja. Kun taas Batman: The Movien tunnelma on koko ajan rento ja miellyttävä kuin uudet villasukat.
Batman: The Movie saattaa näyttää hölmöltä ja elokuvan näyttelijäsuorituksia saattaa luulla huonoiksi, mutta siinä tapauksessa Ilmestyskirja Nyt on veikeä isä-vaihtaa-roolia-koiran-kanssa-komedia.
Batman: The Movie on rakastettavan hassu komedia jossa Batman ei ole synkkä yön ritari, vaan yksi kolmesta Caballerosta.
Tähdet: ****
Batman: The Movie
...NOIR
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti