Kyllä, jälleen kerran kauhuelokuva joka luottaa tuohon kliseiseen kylmään alkuun.
Pedon Verta todistaa että Amerikkalaiset eivät ole ainoita jotka suoltavat maailmaan puuduttavia kidutuskauhuelokuvia, jotka eivät yllätä muutoin kuin olemalla olemassa. Tämä Norjalainen elokuvan irvikuva nimittäin osoittaa että huonoja elokuvia osataan tehdä missä maailmankolkassa tahansa. Tietenkin tämän kohdalla kermaperseet puhuvat ”kunnianosoituksista” ja muista kangastuksista joilla koetetaan hämätä luulemaan tässä olevan enemmän sisältöä kuin keskiverrossa Timber Fallsissa/Hostelissa/Eden Lakessa/miljoonassa muussa sadismielokuvassa. Kun vielä Pedon Verta sijoittuu 70-luvulle, niin tottakai kyseessä on Last House On The Leftiaaninen roskan nostaminen pedestaalille.
Siis meillä on kaksi tyttöä ja kaksi poikaa, ja sitten ajetaan jossain Jumalan selän takana keskellä metsää. Matkalla ryhmämme kinastelee joidenkin maajussien kanssa ja ottavat kyytiinsä naispuolisen liftarin. Pojat ihastelevat tätä naispuolista liftaria ja tytöt ovat hänelle mustasukkaisia.
Liftari on poissaolevan oloinen, eli muiden silmissä outo. No tietenkin hän käyttäytyy odosti, sillä kuten asiaan kuuluu niin tämä liftarityttö oli pakenemassa joitakin sadistisia maajusseja.
Sadistiset (ja likaiset) maajussit hyökkäävät ryhmämme kimppuun. Siinä sitten tapetaan liftari verisesti, tapetaan toinen ryhmämme tytöistä verisesti ja muu porukka mätkitään maksalaatikkoa muistuttavaan muotoon.
Jäljellä olevat tyttö ja kaksi poikaa sidotaan ja jätetään metsään. Sidotaan huonosti, sillä he vain vetävät narut irti ranteistaan. Eivät ole taineet maajussit lukea Sudenpentujen käsikirjaa.
Sitten ryntäillään metsässä maajussit perässä, aina siihen asti kunnes tulee puukkoa sisuksiin tai muuta sellaista mitä on odotettavissakin.
Keskittymiseni lopahti jossain vaiheessa, mikä ei näin puuduttavan elokuvan kohdalla ole kovinkaan ihmeellistä, mutta ilmeisesti ne ryhmän kaksi miespuolista jäsentä ovat molemmat kuolleet. No, se tyttö ajautuu sinne maajussi-ihmismetsästäjien leiriin ja koska näissä tarinoissa aina naiset pistävät jossain vaiheessa hanttiin, niin tämä tyttö tappaa yhden maajussin ja puukottaa toista.
Niin ja olin väärässä, näköjään vain toinen niistä pojista oli tapettu, koska toisen oli sidottu puuhun kiinni ja muutoinkin häntä oli kohdeltu kaltoin. No nyt sillä tytöllä on jousipyssy jolla hän toimittaa nuolen kiinni maajussiin.
Tyttö saa puukosta, mutta ei kuollut.
Puuhun sidottu poika on kuollut.
Kylkeen puukotettu tyttö kävelee reippahasti ja sitten juoksee samalla tavalla, mutta koska yksi klisee on vielä käyttämättä niin sen vuoro on nyt. Tyttö pääsee maantielle, saa kyydin kahvilanpitäjältä (joka näkyi elokuvan alussa) ja arvatkaapa mitä? No, se kahvilanpitäjä on tietenkin ihmismetsästämaajussien apulainen ja vie tytön takaisin kidutettavaksi. Enpä olisi arvannut. Tsiisus!
Ei Jumalauta näiden paskaleffojen kanssa. Kun kannessa hehkutetaan taas kerran kuinka raaka elokuva on kyseessä, niin minun mielenkiintoni putosi nollille, mutta jotenkin uskaltauduin uskomaan että kenties elokuvan Norjalaisuus olisi sille eduksi ja elokuvasta löytäisi jotain sanotaanko vaikka, Eurooppalaista tyyliä. Kyllähän jo maalaisjärki sanoo ettei elokuvan kieli ja alkuperä tee siitä hyvää, mutta silti sitä jotenkin tahtoo uskoa että ei-Amerikkalainen elokuva olisi enemmän keskittyneempi sisältöön kuin ulkoasuun. Kenties Amerikkalainen tapa tehdä elokuvaa on vain niin vakiinnuttanut asemansa Euroopassa, että ”ulkomaalaisia” elokuvia ei ole olemassakaan.
En minä hauku Amerikkalaisia elokuvia, sillä sieltä on tullut ihan järjetön määrä hyvääkin tavaraa ja tulee varmasti aina silloin tällöin jatkossakin. Kuitenkin yleisesti ottaen Amerikkalainen elokuva keskittyy enemmän ulkoasuun, kuin esimerkiksi Eurooppalainen. Varmasti tässä on kyse budjeteista, sillä Eurooppalaisilla elokuvilla ei ole kenties samalla tavalla rahaa käytettävissä visuaalisuuteen, joten tarmo pistetään sisältöön pintaa syvemmällä. Tämä on mielestäni hyvä asia, sillä aina hyvä tarina auttaa heikkoa ulkoasua, mutta ei yleensä toisin päin.
No, tätä ns. Amerikkalaistumista ajatellen, ei liene mikään ihme että Norjalainenkin elokuva hakee tyylinsä sieltä päin ja sitä Pedon Verta tekee. Olisin silti halunnut uskoa elokuvan Norjalaisuuden olevan sille avuksi.
Pedon Verta on tavallistakin tavallisempi Last House/Hostel/kidutuskauhuelokuva.
-Pirun ärsyttävät kaupunkilaisnuoret. Check!
-Likaiset maajussit. Check!
-Metsässä ryntäily. Check!
-Ihan helvetisti raakuuksia. Check!
-Yksi pistää vastaan. Check!
-Yksi jää henkiin ja näyttää pääsevän pakoon. Check!
-Se viimeinenkin jää kuseen. Check!
Enemmän Checkeja löytyy vain Tsekeistä.
Mutta älkää erehtykö ajattelemaan elokuvan olevan jonkinlainen kunnianosoitus lajityyppinsä klassikoille. Sillä jos kyseessä olisi tribuutti, niin se ottaisi vain osan sieltä ja täältä, ja tekisi niistä omanlaisiaan. Pedon Verta vain kopioi, ei muuta.
Okei, jos hakee sitä visuaalisuutta, niin kieltämättä kaikki ne puukotukset ja vastaavat ovat tehty niin näyttävästi, että niihin on ainakin panostettu työtunteja enemmän kuin käsikirjoitukseen, tai näyttelijöiden teatteriopintoihin.
Mitään muuta tässä ei olekaan.
Eivätkä ne maskeerauksetkaan ole mitään nykytasosta poikkeavaa.
Jos haluat puuduttavan kidutuskauhukopion kidutuskauhukopioista, niin tämä läjä on sinua varten.
Tähdet: ~
Pedon Verta
...NOIR
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti