Nykyään elokuvien nimiä ei enää pahemmin suomenneta, mutta kun elokuvan tuottajat kuitenkin muuntelevat aina silloin tällöin elokuvan nimiä ns. ulkomaanmarkkinoille, niin niiden toinen englanninkielinen nimi kuulostaa useasti hölmömmältä kuin mahdollinen suomennos. Välillä syynä elokuvan nimen muutokseen on sen floppaus ja toivotaan että elokuva ehditään myydä uudella nimellä ennen kuin tietoisuus sen alkuperästä leviää kuin rutto muinoin. Joskus kuitenkin nimi muutetaan vain koska elokuvan tuotantoyhtiö pitää nimeä harhaanjohtavana ja elokuvan myy paremmin jos jo sen nimikin kertoo kohdeyleisölleen mistä on kysymys. Koska mehän olemme tyhmiä ja emme katsoisi jotain Speedia jos sen nimi olisikin Not Slow.
Tai sitten vain alkuperäinen nimi ei ole ollut tarpeeksi cool.
Nyt kyseessä on siis The Burrowers, eli eurooppalaisittain Demons Underground. Molemmat nimet viittaavat kyllä samaan suuntaan, mutta toinen paljastaa enemmän kuin toinen ja on samalla enemmän kauhuleffamaisempi.
Siispä maan alle mennään ja ökkömönkiäisiä riittää.
Eletään vuodessa 1879 ja Fergus Coffey (Karl Geary) kerää rohkeutta pyytääkseen tyttöystävänsä Maryannen (Jocelin Donahue) kättä. Saavuttuaan Maryannen perheen talolle, huomaa Fergus että Maryannen perhe on käyty pistämässä lihoiksi. Ruumita laskettaessa huomataan kuitenkin että Maryanne ei kuulu siihen joukkoon. Siispä kasataan posse ja lähdetään etsimään kadonnutta tyttöä. Oletus on että intiaanit ovat Maryannen napanneet, mutta alueelta löytyvät salaperäiset kuopat viittaavat katsojan huomaamaan, että tässä on jotain muuta takana kuin intiaanit. Niin, se ei tietenkään haittaa, että Maryannen perheen lahtasi jokin ökkömönkiäinen josta näimme tässä vaiheessa vain mahdollisesti ison kynnen. Joten se mitä Fergus kumppaneineen ei tiedä, on intiaaneilla haitaksi.
Posse koostuu pääasiallisesti statisteista joiden tarpeellisuutta mitataan sillä kuinka nopeasti he ajautuvat surman suuhun. Joukko jakaantuu kahteen erilliseen ryhmään:
A. Maajussit jotka osaavat ajatella ennen toimintaa ja heidän varsinainen johtajansa on se vanha tuttu Vanha Viisas Mies, eli John Clay (Clancy Brown.)
B. Sotilaat jotka eivät osaa ajatella ja heidän johtajansa on jonkinlainen Hercule Poirot From Hell, eli Henry Victor (Doug Hutchison.)
Kun Clay huomaa Victorin olevan kiinnostuneempi intiaanien kiduttamisesta kuin kadonneen tytön etsinnästä, päättää Clay maajusseineen lähteä omille teilleen. Tähän joukkoon kuuluu tietenkin myös Fergus.
Siinä välissä, yön pimeydessä joukko posseen kuuluvia ihmisiä vain katoaa teille tietämättömille.
Clayn ryhmä löytää maahan haudatun tuntemattoman tytön, joka tuntuu olevan jonkinlaisessa kooman kaltaisessa tilassa, mutta elossa. Siispä tyttö mukaan ja eteenpäin.
Vastaan tulee kiukuttelua intiaanien kanssa ja Clay toteaa että taidanpa kuolla tähän paikkaan.
Nyt jäljellä oleva maajussiryhmämme, eli Fergus, William Parcher (William Mapother) ja Walnut Callaghan (Sean Patrick Thomas) huomaavat että pimeydessä kulkee terävähampaisia Predatorilta kuulostavia mitä-lie-mörköjä joita kutsutaan Kaivautujiksi (siitä siis elokuvan nimi.) Nämä Kaivautujat purevat uhriaan (vaikka sinua) sylkevät haavaan jotain lamaannuttamaa räkää ja hautaavat ruumiin maahan kypsymään ja kun aika oikea, ne tulevat ja syövät (vaikka sinut.)
Parcher joutuu Kaivautujien hyökkäyksen kohteeksi, mutta Fergus ja Walnut pelastavat hänet. Joku ehti kuitenkin sylkeä lamaannuttavaa räkäänsä Parcheriin ja vaikka maajussimme pakenevat, nin Parcher rupeaa pikkuhiljaa lamaantumaan ja Kaivautujat saapuvat noutamaan ruokaansa.
Ryhmä kohtaa matkalla Ute-intiaaneja jotka osoittavat ystävällisyyttään nappaamalla Parcherin mukaansa ja asettelemalla hänet syötiksi Kaivautujia varten. Nämä intiaanit sattuvat olemaan metsästämässä lihansyöjähirviöitämme.
Sitten Fergus menee ja keihästää läjän Kaivautujia, mutta ei hätää, eivät ne siihen kuole.
Mikä ne tappaa?
No auringonvalo tietenkin.
Johan oli pienoinen antikliimaksi.
Lopussa vielä Henry Victor palaa kuvioihin ja pistää kaiken perseelleen.
Maryanne?
Kuollut kai.
Demons Underground, ei nimi koomalimahirviöleffaa pahenna.
Tämä oli yllättävänkin miellyttävä elokuva. Vanha lännenfiilis oli saatu aika uskottavan oloiseksi ja kauhu oli lähempänä vanhan ajan rauhallisuutta, kuin nykyajan in your face-henkeä. Kauhuwesternejä ei nyt pahemmin tule mieleen ja nekin jotka muistaa, eivät anna hyvää kuvaa itsestään, mutta Demons Underground yhdisti nämä kaksi lajityyppiä varsin mallikkaasti.
Eihän tämä nyt mikään loistava elokuva ollut, pelkästään varsin hyvä. Joitakin kehnoja näyttelijöitä, hieman epäloogista juonenkuljetusta, muutama ruma efekti ja hiukan stereotyyppisiä hahmoja. Kuitenkaan yksikään näyttelijä ei ole varsinaisesti huono, enemmänkin keskiverto. Sama pätee muihinkin negatiivisiin seikkoihin. Ne eivät ole niin huonoja että niitä voisi sanoa huonoiksi. Ne ovat kokonaisuutta ajatellen ihan onnistuneita.
Muutama asia josta pidin erityisesti tässä elokuvassa:
-Elokuvan osasi olla sopivan rauhallinen olematta hidas.
-Kaunis musiikki.
-Kaikkea ei näytetty.
-Doug Hutchison. Piti oikein miettiä nanosekunti että mistä tämä tyyppi oli tuttu ja sitten se välähti,,, Vihreä Maili. Ja siitä muistui mieleen X-Filesin Eugene Tooms.
Hutchison on varmasti ihan mukava mies todellisuudessa, mutta voi pojat, että hän osaa esittää ureapäätä niin hyvin että tekisi mieli kirjoittaa kansanedustajille tulenkatkuista palautetta. Tästä syystä pidänkin Demons Undergroundin kohdalla negatiivisena sitä, että Hutchisonin hahmo unohdetaan tarinasta liian nopeasti. Etenkin kun hän esiintyy alkupuolella niin tärkeänä hahmona. Palaahan hän ihan lopussa mukaan tarinaan, mutta se on pieni lohtu se.
-Clancy Brown. Kurgan on aina Kurgan, vaikka ei olisikaan.
Vaikka Demons Underground ei yllä lähellekään klassikkostatusta, on se kuitenkin varsin hyvin tehty elokuva ja ehdottomasti lajityypistä pitäville suositeltava tekele.
Tähdet: ***
Demons Underground
...NOIR
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti