Hmm,,, lomaileva pariskunta eksyy metsään, löytää hylätyn oloisen kaikenlaista romua täynnä olevan talon ja kohta maajussit juoksevat perässä tappofiiliksissä.
Ihan kuin olisin joskus aiemminkin nähnyt elokuvan samankaltaisella juonikuviolla.
Hetkinen! Ihan kuin olisin nähnyt 2879 elokuvaa samankaltaisella juonikuviolla.
Aivan, olette oikeassa. Ei niitä 2879 ollut. 2878 kuulostaa todenmukaisemmalta.
Rob (Robert Taylor) ja Pia (Nadia Farès) ovat veneilemässä jossain päin Australiaa, kun sade yllättää ja he siirtävät itsensä läheiselle saarelle. Kuljettuaan hetken eksyksissä he tulevat talolle, jonka sisustaja ilmeisesti työskenteli aiemmin Texas Chain Saw Massacressa (tai Inno-ohjelmassa), sillä saman sarjan interiöstä on kyse. Hirveästi sekalaista romua, sontaisia lattioita ja seiniä, ja tälläistä muuta.
Asunnosta ei löydy asukkaita, joten Rob ja Pia kuljeskelevat ympäriinsä puhelinta etsiessä, kunnes Rob löytää marijuanaa enemmän kuin omaan käyttöön ja tällöin talon asukkaat saapuvatkin sopivasti paikalle. Taloa asuttavat ilkeä isä Poppy (John Brumpton) kahden ääliöpoikansa Brettin (Mathew Wilkinson) ja Jimmyn (David Lyons) kanssa. He kiusaavat pariskuntaamme ja sulkevat yöksi latoon. Ja nyt tuleekin yllättävänkin ääliömäinen juoniosuus. Aluksi siis nämä veljekset kiduttavat Robia ja Piaa tyypilliseen hillbillyslasher-tyyliin ja näytetään kuinka huonossa tilanteessa he siis ovat. Luonnollisesti tässä vaiheessa tälläisissä elokuvissa aina joku pulassa olevista saa ihme adrenaliiniryöpyn ja rupeaa pistämään vastaan onnistuneesti. Tietenkin tässä tapauksessa se toimivampi uhreista on Pia, koska täytyyhän se näyttää kuinka iso mies (Rob) menettää toivonsa ja ”herkkä” nainen (Pia) ottaa kohtalonsa omiin käsiin. Ei siinä nyt mitään kummoisempaa ole, mutta se tapa millä Storm Warningissa näytetään Pian yllättävä ryhdistäytyminen on aivan naurettava. Toistetaanpa se seikka, että ensin siis tämä hillbillyperhe kiusaa Robia ja Piaa ilkeästi ja sulkevat latoon odottamaan kuolemaansa. Siellä ladossa Pia muuttuu yht'äkkiä jonkinlaiseksi MacGyveriksi (Ihmemies) ja rakentelee ansoja kuin apuna olisi Sudenpentujen käsikirja. Hän jopa muokkaa itselleen jonkinlaisen silvontapessaarin siltä varalta, jos joku koettaa raiskata hänet ja kyllä maar, joku koettaa.
Yleensä tämä uhrien yllättävä vastustusenergia kuvataan raivopäisenä hyökkäävyytenä, joten siinä mielessä tämä Pian muutos yht'äkkiseksi MacGyveriksi oli ainakin erilainen muihin vastaaviin elokuviin verrattuna, mutta toteutus ontui pahasti. Kun ensinnäkään niihin innovatiivisiin kykyihin ei annettu mitään viitteitä ja se näytettin elokuvassa siten, että siinä odotti Pian ottavan naamarin pois ja paljastuvan Richard Dean Andersoniksi. Katsoessani tuota Pian toimintaa, alkoi päässäni soimaan Ihmemihen tunnusmusiikki, joten sen verran vahvat mielikuvat se synnytti.
Okei, siis Poppy survoo lihanuijansa Piaan ja Pian metallisilvontapessaari tuottaa Poppylle kipua.
Rob ja Pia aikovat paeta ja Jimmy on kiukkuinen.
VerihaaraPoppy puolestaan jää koiransa syötäväksi. Ilmeisesti koira oli opetettu himoitsemaan verta? Sen siitä saa kun kasvattaa koiransa mustalla makkaralla.
Jimmykin menee kuolemaan, MAAILMAN TYHMIMMÄLLÄ IDEALLA. Rob ja Pia aikovat paeta perheen autolla ja Jimmy aikoo jahdata heitä hydrokopterilla, eli veneellä jossa on sairaan iso propelli työntämässä sitä eteenpäin. Ja arvatkaa vain käytetäänkö juuri sitä Jimmyn tappamiseen? Bingo!
Ensin hyvät asiat Storm Warningista.
-Siinä oli muutaman minuutin verran aika onnistunutta ambientmusiikkia.
-Nadia Farès on hyvännäköinen nainen.
-Vaikka se Ihmemies-osuus oli naurettava, niin oli se ainakin edes lievästi erilainen kuin mitä tälläisissä elokuvissa yleensä näkee. Joskaan se ei muuta sitä seikkaa, että se oli naurettava.
-Vaikka Nadia Farès on ihan himmeä beibi, niin positiivista oli että elokuvan vähäiset näyttelijät kuitenkin olivat vähintään aikuisen näköisiä, eivätkä jenkkityyliin mitään cheerleadereita.
Sitten ne huonot asiat Storm Warningista.
-Ei mitään uutta tarinan suhteen. Hahmot ja elokuvan ulkoasu ja tunnelma olivat toteutettu niin peruskaurana, ettei niiden rakenteeseen ollut selkeästi vaivauduttu puuttumaan millään tasolla.
-Sitä parin minuutin onnistunutta musiikkiosuutta lukuunottamatta, oli musiikki toteutettu nykytyyliin tyypillisellä metelillä joka ei kasvata tunnelmaa, vaan peittää sen.
-Pirun huonosti näytelty. Se että psykot laitetaan toljottamaan silmät pyöreinä, ravistelemaan sormiaan ja huutamaan, ei tee niistä onnistuneita. Jokainen elokuvan näyttelijöistä esiintyy kuin olisi oppinut roolinsa kirjasta ”kuinka ei pidä esittää uhria/uhkaajaa.”
-Se Ihmemies-osuus.
-Ruman näköinen.
Ihan oikeasti, se että pistetään vähän sumua ja valot vilkkumaan ei pelota edes Porvoossa, niin miten se onnistuisi tv-ruudulta.
-Ohjaus vaikuttaa siltä, että ohjaaja olisi tehnyt jotain muuta kuin ollut kuvauspaikalla. Elokuvan tunnelma on koko ajan niin löysä ja puuduttava, että ihan kuin olisi nukkunut oman käden päällä.
Ja vaikka tämä on enemmän minun ongelmani kuin elokuvan, niin en vain osaa ottaa vakavissani Australialaisella aksentilla esiintyviä pahiksia. Tulee edelleen mieleen joku Paul Hogan toteamassa ”you call that a knife? This is a knife.”
Asiaa ei auta se, että puheessa ja kuvissa vilisevät kaikki wallabista kenguruihin. Eli ei anneta mitään mahdollisuuksia edes unohtaa tapahtumapaikkaa.
Storm Warning on tylsä, huonosti näytelty ja ainoa keksimäni syy sen katseluun, on kuvitelma siitä että kaiken muun on jo nähnyt.
Jopa sen vähäiset hyvät seikat peittyvät saman seikan huonouteen.
Alussa totesin että "sekä Wolf Creek että Urban Legend olivat aika suosittuja nanosekunnin verran, niin kaipa nuo maininnat kannessa ovat paikallaan." Viitaten mainintaan Storm Warningin tekijöistä ja maininta tekijöistä todellakin oli paikoillaan. Varoituksena.
Mieleni tekisi antaa yksi tähti Nadia Farèsin ulkonäöstä, mutta koska kuvan hänestä voi nähdä muutoinkin kuin Storm Warningista, niin elokuva ei ansaitse sitä kunniaa.
Tähdet: ~
Storm Warning
...NOIR
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti