perjantai 30. marraskuuta 2018

The Vampire Bat (1933)

Euroopaan englanninkielisimimmässä saksalaiskaupungissa tapahtuu kauheita: yön pimeydessä ihmiset päätyvät kuolettavan verenhukan uhreiksi ja ilmiön epäillään johtuvan vampyyrin läsnäolosta. Kaupunginvaltuusto on vakuuttunut syystä lukiessaan jotain mytologiakirjaa ja kun ryhmän skeptikko, Karl (Melvyn Douglas) kysyy ivallisesti voisiko kyseinen vampyyri olla vaikkapa lepakko kuin ihminen saa hän aukottoman vastauksen, että vampyyri voi muuttua lepakoksi, joten siitäs sait. Hienoa muuten on miten kaupungin johtohenkilöstö jaetaan kahtia, että on elegantti Karl ja tukka sekaisin olevat pallosilmäiset hikiset hysteerikot eli kaikki muut ja täten on aika selvää kumpi puoli on oletuksissaan oikeassa: jälkimmäiset tietenkin. Joskin erästä verenpuutoksesta kärsivää potilasta hoitava tohtori Otto (Lionel Atwill) kallistuu Karlin mielipiteen suuntaan, että ehkäpä sittenkin. Hmm...
Mainittakoon muuten, että dvd:n takakannessa oleva juonikuvaus kertoo hieman vahingossa mikä tai kuka on syypää. No, siellä on kuten arvata saattaa hullu tiedemies joka tarvitsee verta mielipuolisten kokeidensa avuksi.
Holy shit! Dwight Frye esittää nykivästi hermostunutta sekopäätä joka naureskelee epäsopivasti ja puhuu ihaillen vampyyreista/lepakoista eli on tismalleen sama tyyppi kuin Tod Browningin Draculassa jossa esitti Renfieldia.

The Vampire Batia katselessa tulee jonkinlainen déjà vu-fiilis kun jokin siinä tuntuu niin kovin tutulta. Juoni hulluine tohtoreineen sekä vampyyrimeininkeineen on yhdistelmästään huolimatta jo koetun oloinen ja ideansa vuoksi vieläpä kahdesti, lavasteissa on jotain jo nähtyä vaikka kovasti niitä piilotellaankin normaalia vähäisemmällä valaistuksella ja kun musiikissakin vierailee sävellyksiä joiden voisi vannoa kuulleessa jo jossain muuallakin niin hetken sitä puntaroi josko on jo katsonut The Vampire Batin aikaisemmin, mutta on silti varma ettei. Ei siis vaadi juurikaan aivosolujen vaivaamista ymmärtääkseen, että vaikka The Vampire Bat ei suoraan kierrätäkään aiempien elokuvien kuvamateriaalia niin se on selvästikin kiireessä tehty rahastus joka kulkee joissakin seikoissa niin matalan aidan ylitse että voisi kyllä ihan yhtä hyvin tehdäkin sen liikkuvien kuvien lainaamisen. Ei tämä yhtään sekopäätohtoristaan huolimatta hullumpi leffa ole ja vaikka siitä tosiaan tulikin hetkittäin enkös mä just katsonut tämän-fiilis niin tykkäsin esimerkiksi siitä tieteen ja taikauskon sekoituksesta joka ei nyt edes tuolloin täysin uniikki ollut, oli se kuitenkin vampyrismin selityksessään hyvä ajatus kääntää vielä suursuosiossa olleen Bela Lugosin versio toiseen näkemykseen. Kokonaisuuden toteutus ei ole laisinkaan huonompi edes vaikka The Vampire Bat kuinka onkin nopesti kokoonkursittu teos ja siten sen kohdalla ei kenties kukaan ole tavallaan ehtinyt tehdä parhaimpaansa, on esimerkiksi näytteleminen siltikin kauttaaltaan varsin hyvää (huomioiden tietenkin tuon ajan esiintymistavat), juoni toimiva ja jännitys kulkee enimmäkseen toimivasti. Jälkimmäinen tosin kompuroi loppupuolella kun aika suuri osa elokuvasta käytetään uhrimäärän sekä herkkäuskoisten ihmisten pelkojen kasvattamiseen, joten kun ironisesti skeptikoiden aika käy vähiin niin käy myös elokuvan ja loppuselitykset pitää siten käydä läpi aikamoisessa kiireessä. Joskin oikeastaan ainoa varsinainen ärsyttävä ja siten elokuvaa pilaava asia on Dwight Frye, joka kyllä puolustuksekseen esiintyy varsin hyvin, mutta hänet on pistetty aivan liian kopiokonemaisesti toistamaan Renfield-osansa ja se ei pelkästään tunnu jumiutumiselta rooliin, on myös pahin esimerkki siitä vanhan kierrätyksestä joka toisin kuin muut lainat on näkyvyytensä vuoksi ikävästi silmiinpistävin. On tämä siitä huolimatta varsin miellyttävää katseltavaa ja hullun tiedemiehen re-animatormainen motiivi (huom. nimenomaan Re-Animator, ei Frankenstein) saa pohtimaan, että kuinkahan moni myöhemmin tullut elokuva on saanut inspiraationsa The Vampire Batista ja onnistunut vaikuttamaan yksilöllisemmältä vain koska mahdollinen alkuperä on vaipunut unohduksiin. Se ainakin on varmaa, että vaikka The Vampire Bat ei kenties sitä keksinytkään niin se käyttää apunaan temppua joka on toistettu sittemmin niin monta kertaa, että niitä ei jaksa edes laskea. Tässä kun kaupungin johtajat vakuuttavat, että nyt on kaikki hyvin ja rauha maassa kun hirviö on tapettu, mutta vastaanväittäjät osoittavat että tapoitte väärän hain, se oikea on edelleen tuolla ulkona.

Tähdet: ***

3 kommenttia:

Tuoppi kirjoitti...

Bela Lufosi :D

...noir kirjoitti...

Nyt nousi huumori toisiin sfääreihin.

Tuoppi kirjoitti...

Riman alta mentiin kuitenkin.