Nine Lives (Unstoppable, 2004)

Nyt ollaan siellä keskieurooppatoiminnassa jollaisia on totuttu näkemään Seagalilta, Van Dammelta ja tällä kertaa siis Snipesilta. Sinänsä se kuvauspaikka ei vaikuta negatiivisesti, mutta tuosta keskieurooppatoiminnasta on tullut eräänlainen synonyymi entisten actionstarasuuruuksien halvahkoille maineestaan kiinnipidon oljenkorsille. Kun ei enää joko saada oman alan töitä kotimaasta taikka ne osat ovat sitten omasta mielestä alempiarvoisille tarkoitettua, eikä täten kestetä olemista pieni kala isolla lammessa, niin matkataan Bulgariaan jossa voidaan olla edelleen iso fisu ja elää kuvitelmassa jossa ollaan edelleen se suurin ja kaunein. Keskieurooppatoiminta ei tarkoita automaattisesti kuonaa, sillä ihan samanlaista tuubaa saa jenkkilästäkin, mutta Sofiaa New Yorkina tarjoavat Jack-Sergeit ovat suurelta osin heikkoja halpamerkkejä, vähän niin kuin Markus Selinin jenkki-imitaatiot. Ikävintä lienee kenties se, että jos unohdetaan ikääntymisen mukanaan tuoma luonnollinen fyysinen rappetutuma ja sen vuoksi liikkeiden hidastuminen, niin turhan usein tuntuu siltä etteivät Snipes, Van Damme ja etenkään Seagal tunnu suuremmin edes yrittävän olla mukana kuin vain tekemässä pakolliset maneerit. Tällöin se on pahempi isku fanien kasvoille kuin se, että efektit ovat kehnoja, tms.

Onneksi siellä joukossa on aina jalokivikin. Nine Lives se ei ole.

Ex-sotilas Dean Cage (Wesley Snipes) ei sotatraumaattisten kokemustensa vuoksi kykene täysipainoiseen elämään, eikä tulevaisuus lupaa juurikaan parempaa kun CIA:n CIA:lta varastamaa kyseenalaista tappavaa tottelevaisuusseerumia piikitetään lupaa kysymättä Deanin verenkiertoon ja niinpä agentit puolelta toiselle olettavat päähenkilömme olevan juonessa mukana. Dean joutuukin siis pakosalla ja kun aine heittää miehen aivotoiminnan häränpyllylle, saavat vanhat hallusinaatiot päivityksen uusista kauhuista. Onneksi kuten asiaan kuuluu, agenteille selviää mikä Dean oikein on miehiään ja niinpä kuulemme sen tutun ansioluettelon eliittisotilaasta joka osaa jokaisen asian etu- ja takaperin ja pureskelee kiviä pikkunälkäänsä. Siispä vähät siitä jos hieman liekkivisiot korventavat ja kuolleet puhuvat, kun näkyjen läpikin voi aina potkaista kasseille. Lääkehiiltä vahvempaa vasta-ainetta pitää kuitenkin saada ennen kuin kuolo korjaa, eikä siltä pelasta kengänpohjakaan.

Ei missään nimessä huonoin Snipesin euroleffoista (tosin todettakoon, että tämä taitaa olla vain pieneltä osin sellainen, kun sitä taitaa edustaa tällä kertaa vain kuvauspaikka) ja vaikka oikeaksi timantiksi ei Nine Livesiä mene väittämään kokoomuslainenkaan, niin aika kelvollinen zirkoni se sentään on. Sinänsä idea - edes lähitaistelulla ryyditettynä - myrkytetystä sivullisesta kilpailemassa aikaa vastaan ei ole tuore, mutta tässä tapauksessa pidän aikalailla siitä kuinka paljon tuon henkilön hallusinaatioista tehdään todellisuutta. Tässä ei siis vain näytetä kuinka hän rupeaa heikentyessään huojumaan taikka kuinka silmänäkymä on aaltokuvaa, vaan Dean näkee kohtaamansa ihmiset osana traumamuistojaan ja siten luo itselleen uusia menneisyyden kokemuksia. Tavallaan tässä siis kuljetetaan rinnakkain kahta ainakin miljööllisesti erilaista elokuvaa. Siksi onkin suuri surku, että varmasti juuri Snipesin actionstatuksen vuoksi tyydytään kunnollisten mielipelien sijaan räiskintään ja mäiskintään (jota sitäkin on sellaiseen keskittyen aivan liian harvoin) jolloin umpitollot koomiset pahikset eivät ainakaan suuremmin saa keskittymistä hereille.

Toiminta on ihan hyvää keskitasoa, juonessa potentiaalia ja jenkkilää esittävä eurooppa pidetään yön pimeydessä, jolloin makaronilaatikko saadaan tavallaan näyttämään vähän paremmalta makaronilaatikolta. Minulla on muuten tällä hetkellä ihan sairas nälkä. Olisivat vain panostaneet enemmän siihen kahden todellisuuden-näkymään ja unohtaneet pahikset jotka ovat karanneet Yksin kotona-elokuvasta (enkä nyt tarkoita Daniel Sternia vaan French Stewartia), sillä nyt etenkin yleensä niin mainion iljettävän Kim Coatesin kyvyt menevät aivan hukkaan kun pitää vaan kompuroida ja mölistä.

Tähdet: **
Nine Lives