Eipä tässä muuta kuin tuoreimmat hankinnat.
Teknoa ja hiphoppia, eli U96:n Das Boot sekä Cut Chemistin The Audience's Listening. Edellinen minulla oli jo kasettina, mutta jälkimmäistä artistia minulla on vain joinain yksittäisinä biiseinä ja olen niistä kovasti pitänyt, joten miksi en aiemmin ole hankkinut kokopitkää julkaisua?
PS3:n Final Fantasy XIII-2 sekä God of War 3 olivat niputettu yhteen, mutta ei se mitään, sillä vaikka en ole kumpaakaan sarjaa aiemmin pelannut niin varsinkin edellisen kohdalla tuumin olevan vihdoin aika tehdä niin. Final Fantasy ei ole kyllä suuremmin pelinä kiinnostanut yhdenkään osansa kohdalla ja sen ymmärtääkseni täysin peleistä irrallisen The Spirits Within-animaationkin katsoin muista syistä. En tykännyt. Mutta ihan pelkästään Final Fantasyn maineen vuoksi olen kyllä ajoittain tuuminut, että olisi se nyt ihan kiva kokeilla jotain niistä. Joskaan en kokemuksen ja todellisen kiinnostuksen puutteen vuoksi osannut laisinkaan päätellä, että mistä se kannattaisi aloittaa ja täten tuo XIII-2 päätyi hankituksi vain koska se nyt sattui olemaan siinä. En muuten taatusti tule kokeilemaan sen pelaamista pitkään aikaan. Satuin nimittäin esimauksi katsomaan pätkän sen läpipeluusta ja totesin etten tajunnut hevonpätkääkään siitä hysteerisestä menosta jota peli näyttää sisältävän ja se kieltämättä hieman latisti intoa pelaamiseen. Siis mitä hittoa, minä olin jotenkin siinä uskossa että Final Fantasy on jotain Zeldan kaltaista kevyttoiminnallista rpg:tä, mutta näkemäni perusteella tuo XIII-2 on jotain hengästyttävää miekkaluodilla ratsastamista kun koko maailma räjähtää oksettavaksi sateenkaareksi keskellä pyörremyrskyä.
Sitten vilkaisin pätkän God of War 3:sta ja totesin etten ikinä pysty pelaamaan sitä ensimmäistä taistoa pidemmälle, joten kannattaako edes yrittää.
Onneksi sentään pystyn lohduttautumaan hankkimillani elokuvilla. Valitettavasti ne ovat Robotic Cop ja Age of Dinosaurs.
Luettavaakin tuli ostetuksi. Hessu Kolumbus saa melkein Hessu suurmiehenä-kokoelmani täydeksi ja Ristiretkeläisen salaisuus puolestaan sai Disneywaltit-sarjan kokonaiseksi. Jos huomioisin Jumbo-kirjoissa julkaistut Hessu suurmiehenä-tarinat, voisin todeta saaneeni senkin sarjan jo täydeksi. Mutta ei, huomioin vain joko Parhaat sarjat-kirjoissa ja ominaan julkaistut kappaleet.
Conan ryöväri on väreissä, mikä ei mielestäni ole kovinkaan hyvä idea. Kyllä nämä Conanit näyttävät risti- ja rasteripiirrostyylinsä vuoksi paremmilta mustavalkoisina
Lewis Trondheimin Blacktown on hiton hauskaa luettavaa ja jos ette ole Trondheimin teoksia lukeneet niin tehkää itsellenne palvelus ja...
no, lukekaa.
En nyt suosittele mitään tiettyä teosta, sillä riippumatta mistä hän kirjoittaa, mikä lajityyppi on käytössä ja kuka on päähenkilönä ovat kaikki Trondheimin tarinat kuitenkin sillä tavalla samanlaisia ja -tasoisia, että jos yhdestä pitää niin varmasti kaikista. Ne ovat hieman kuin sieniä nauttinut Kramppeja ja nyrjähdyksiä eläimillä. Tuo Jussi Jänis lisää joukkoon kyynisen Tintin.
Ja nyt kun mainitsin luettavat, niin samaan syssyyn varoitan kirjoista A Complex of Carnage: Dario Argento - Beneath the Surface ja Eyes of Blood: The Hammer Films "Dracula" Cycle Starring Christopher Lee. Ovat nimittäin aika surkeita tekosyitä täyttää paperia musteella. Eivät kerro mitään uutta taikka ihmeellistä, kunhan ovat kuin eräänlaisia IMDb:n triviaosastojen sisältöjä pistettynä kansiin. Kuvatkin ovat jo loppuunsa kulutettuja vaihtoehtoja. Suosittelen vain alkoholin vaikutuksen alaisille ja heille jotka saavat kirjat ilmaiseksi.
4 kommenttia:
Tuo Eyes of Blood tuotti meikällekin ison pettymyksen, kun aikanani hankin itselleni. Netistä löytyy huomattavasti kattavampia sivustoja liittyen noihin Dracula pätkiin, joten eipä tuolla kirjan rähjällä sinänsä oikein mitään tee. Tuolla se kerää vain pölyä, kun en ole sille toistaiseksi jaksanut keksiä mitään muutakaan käyttöä.
Sen verran mitäänsanomaton teos (kumpikin), ettei sitä voi suositella edes heille joille tuo olisi ensimmäinen kosketus kyseiseen henkilöön ja elokuviinsa. Sisältö on yhtä taidokkaasti laadittu ja laaja-alainen kuin peruskoululaisen esitelmää varten pikaisesti välitunnilla jostain wikipediasta copypasteamat kuvatekstit.
Minullakin on tuo U96 Das Boot kasettina, mainio levy.
Tuo God of War 3 ei ole niin paha kuin kaksi edellistä. Ykkösessä oli mm. äärimmäisen turhauttava seinämä jota piti kiivetä ylös väistellen samalla pyöriviä teriä. Ja sen jälkeen seurasi... toinen seinä pyörivillä terillä! Kakkosessa oli ärsyttäviä loppupomotaisteluita.
Pysyttelen vielä tovin Raymanin parissa.
Lähetä kommentti