tiistai 18. syyskuuta 2018

Hyttynen (Lo chiamavano Bulldozer, 1978)

Eli They Call Him Bulldozer taikka Uppercut, koska tottakai.

Elokuvan aluksi mies joka tunnetaan nimellä Hyttynen vetää sukellusvenettä turpaan. Ei kun ihan oikeasti. Koska hän kohta perään lyö portit irti saranoistaan olen taipuvainen uskomaan hänellä olevan ongelmia aggressionsa kanssa ja nimen Hyttynen olevan humoristisen ottaen huomioon miehen olevan Bud Spencerin kokoluokkaa koska häntä esittää Bud Spencer.
Entinen huippuluokan jenkkipallonpelaaja ja nykyinen merimies, Hyttynen sattuu rantautumaan satamaan jonka lähistöllä majaansa pitää armeijan siannahanpotkijajoukkue ja kuinka ollakaan sattuman kautta Hyttysen kyvyt potkia sekä lyödä tulevat paikkakuntalaisten tietoisuuteen jolloin varmaa on, että kohta niitä avuja tarvitaan. Kaupungin nilkit, huijarit sekä vitsinvääntäjät ovat käärmeissään koska armeija on kersantti Kempferin (Raimund Harmstorf) avustuksella estäneen mustan pörssin toiminnot ja siksi Hyttystä pyydetään avuksi jenkkifutismatsissa armeijaa vastaan. Ilmeisesti kyse on ikämiesluokasta kun kerran nuorinkin sotilaista näyttää pistävän eläkepapereita sisään. Kempfer ottaa mieluusti haasteen vastaan sillä kantaa kaunaa Hyttystä kohtaan syystä, että aikoinaan menetti vedonlyönnissä rahaa hänen joukkueensa häviön vuoksi ja tokihan vika on silloin yhden pelaajista jolle on täten kostettava.
Vuoroon siis osuus jossa Hyttynen valmentaa niitä paikallisia luusereita jotka vaikka itse ottelua vaativat eivät vaivaudu panostamaan siihen millään tavoin, mutta toki Hyttynen kääntää heidän päänsä. Osan väkivalloin, mutta kuitenkin. Seuraa mukilointia, kortinpeluuta ja vitsejä jotka eivät arvatenkaan naurattaneet edes kirjoittajia jotka kopioivat ne ihmisiltä joiden mielestä Duudsonit ovat hauskoja.

De Angelis-veljesten aka Oliver Onionsin elokuvaa säveltämä musiikki on tarttuvan iloista ja etenkin tunnusviisu Bulldozer lukeutuu heidän tarttuvimpiin popralleihinsa, ollen sen luokan korvamato että harkitsee jo kehonmuokkausta korvattomaksi.
Ikävä kyllä se on elokuvan paras asia. Hyttynen on ihan kelvollisen viihdyttävä teos, mutta se on niitä elokuvia joissa on vain otettu Bud Spencer esittämään Bud Spenceria ja pistetty johonkin tilanteeseen, mutta sillä ei ole väliä mihin, johonkin. Vähän niin kuin Uuno Turhapurot. Nyt Uuno on armeijassa, nyt Uuno on keskitysleirillä, nyt uuno on salainen agentti, nyt Uuno on vanhainkodissa, nyt Uunolla on alkoholiongelma tai asperger. Ei todellista merkitystä, pistetään vaan Uuno jonnekin tai olemaan jossain eri ammatissa, mutta pidetään vitsit ja kaikki muu ihan samanlaisena, kun kyllä katsojalle riittää se naiseksi pukeutuminen koska silloin ei muka huomata itsensätoistoa. Tottakai Bud Spencer palkattiin esittämään imagoaan ja siitähän minäkin pidän, mutta jos yleensäkin näissä tällaisissa elokuvissa tunnutaan olevan kirjoituksen ja lähes kaiken muunkin osalta laiskoja, niin nyt ollaan jo vahvasti makuuasennossa. Toki mukana ovat pakolliset koomiset tappelukohtaukset, pavutkit tekevät vierailun, kuten myös Riccardo Pizzuti, mutta kyllä se liiaksi paistaa läpi että tekijöille on riittänyt ainoastaan Bud Spencerin saaminen mukaan ja siksi ollaan ilmeisesti saatu lupa vetää kaikki puoliunessa löysin rantein. Jos tästä edes paistaisi läpi jonkinlainen elokuvatekemisen ilo niin silloin tunne olisi ehkäpä vapauttavan rento, mutta nyt se on liiaksi pakotetun oloista tekohymyä.
Joten tosiaaan, kelvollista viihdettä, mutta ehkä enemmänkin silmälappuisille vanhoille faneille kuin uusien tekemiseen.

Mitä tulee tuohon Spencerin hahmon nimeen Hyttynen, niin vaikka se on tämän dvd:n kanteenkin saakka saatu, ei se kuitenkaan ole itse elokuvan suomennoksiin asti päätynyt vaan tekstissä hän on englantilaisittain Bulldozer. Muistaakseni vhs-painoksessa nimi oli käännetty Hyttykseksi ja pidän siitä vaihtoehdosta enemmän kuin edelleen muka humoristisesta, mutta vähemmän sitä Bulldozerista. Nämä tämän nimenomaisen dvd:n kannen ja sisällön erilaiset nimet johtunevat siitä, että kyseisen sarjan käännökset eivät tunnetusti ole kovinkaan huolellisesti toteutettuja jonka huomaa esimerkiksi erikoismerkkien kuten vaikkapa pilkun toistuvasta muuttumisesta joksikin 3/4-symboleiksi, tms.
Jolloin ei myöskään kannata ihmetellä jos välillä nimetkin vaihtelevat. Aina ne tekstisekoilut eivät edes edellytä jonkin toisen merkin olemassaoloa jotta voivat ilmaantua silti väärinä, mutta kuten väärin ajoitettu dubbaus tuo se kuitenkin osaltaan lisää humoristisuutta elokuvaan, vaikkakin sitä hivenen tahattomasti.

Tähdet: **

4 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Minua häiritsi tämän tekstityksessä se että erään kohdan jälkeen se tykkäsi jäädä jälkeen sekä jotkut käytetyt termit asioista (siis eikö nyt olisi voinut käyttää sanaa kuningas kurkon sijaan sillä ensinnäkin en tunne tällaisia ihmetermistöjä kunnolla).

Kuvan osalta tämän (ja muutaman muun) olisi pitänyt olla yksi niistä kymmenestä SoulMedian pohjoismaissa julkaistuista remastereista eikä niiden jotka on jo siedettäviä/tarpeeksi hyviä kuvaltaan (ja ääneltään). (Niissä 10 remasterissa kuva on jees (leikkaukset on parissa ongelmana) mutta ääni on joissain entistä Futuren kiekkoa huonompi, ihmeellisesti. Tekstityskin on joissain pöllitty heiltä. Mutta on siellä pari ihan oikeata parannustakin joukossa.)

Tuoppi kirjoitti...

Katselin tuossa viikonloppuna Isä Matteon tutkimuksia ja mietin millainen mahtaisi se sarja olla, jos siinä olisi Terence Hillin sijasta Bud Spencer pääosassa.

...noir kirjoitti...

Ano, on noissa Hill/Spencer-julkaisuissa mielestäni tarpeeksi hyvä kuvan- ja äänenlaatu, koska en odotakaan niiltä mitään hd-tasoa ja kenties syy on vain nostalgiassa ja muistoissa niiden vhs-versioista, mutta se pehmeys on vain sopivaa. Tekstityksen virheet ovat nekin omiaan tekemään katselukokemuksesta varsin miellyttävää, koska virheet ovat sopivan kömpelöitä sisältöä ajatellen. Se mistä en pidä on fontin sävy läpikuultavuudessaan, koska jos tausta on liian vaalea hukkuu teksti sinne.

Tuoppi, voisin hyvinkin nähdä Spencerin siinä ja varsinkin jos olet nähnyt Hillin version Don Camillosta joka on hivenen samansuuntainen, vain nuorekkaammin eläväinen niin siihen Spencer olisi sopinut moukareineen.

Anonyymi kirjoitti...

Joo, kuva on ihan katsottavaa tavaraa, pari Futuren ulkopuolista vain on kuin VHS:ää katsoisi koska näyttävät siltä, sekä osa Futuren kiekoista reunaleikkauksen takia. Kyllä nyt tämänkin meikäläinen katsoisi samantasoisella kuvalla jos kuvasuhteen oikeus olisi ainoa parannus. Mutta muutamassa kiekossa ääni on surkea, muissa ihan hieno. Sentään ei ole mitään 5.1 ääniä ruvettu noihin kiekkoihin muutamaa lukuunottamatta tekemään, niihin palaa hermo jos ovat ainoa vaihtoehto ja tietää että alunperin on miksaus ollut ihan muuta.

En muista kokeneeni tuota ongelmaa tekstityksen kanssa.

Ja kun joku Don Camillon mainitsi niin sattumalta löysin erään sarjan kirjan jota lueskelen tällä hetkellä.