keskiviikko 22. kesäkuuta 2016

Down the dark decades of your pain, this will seem like a memory of Heaven

Poiketaan taas tässä välissä kirppislöytöjen maailmaan. Tuttuun tapaan mukana on valikoimapalautuksia, formaattipäivityksiä ja shittiä. Jälkimmäistä aika iso kasa.

Ensimmäiseksi pitää näyttää yllätyskassin sisältö, joka siis oli kassillinen elokuvia jotka oli pakattu niin että vain pinon päällimmäisen näki. Minä olen aika sucker mitä tulee tälläisiin tapauksiin jossa myydään sikaa säkissä, varsinkin jos se tehdään niin edullisesti (7€ 24 elokuvaa) että jos parikin jää valikoimiin on se ollut jo hintansa väärti.
Pinon päällimmäinen oli tuo ylärivin Do or Die joka ei sanonut minulle mitään muuta kuin Do or Die, mutta se näytti kömpelön kansikuvansa ansiosta mukavan kehnolta ja se riitti perusteluksi ostaa koko kassi. No, aika roskaahan se sisältö pääosin oli ja kahden alimmaisen rivin elokuvat minulla jo on entuudestaan, joten koko kasasta vain 12 minulta puuttui. Niistäkin tosin vain pari on näkemätöntä, ja osa sellaista kuonaa että ne pitäisi haudata Eli Rothin mukana syvälle maan poveen. Niin ja Maissilapset sekä Miss FBI olivat kaiken lisäksi levyttömiä. Jei! Oli siellä kuitenkin tarpeeksi kamaa jotta hinta-laatu-suhde oli tasaisella pinnalla ja esimerkiksi Verisiteet olikin elokuva jota olin hieman kaivannutkin uusintakatseluun.

Hieman pelejä, soundtrackeja ja lisää elokuvia.
Oli varsin mukavaa löytää edes pari vanhaa pelilehteä, sillä etenkään noita aikakausilehtimallisia ei saa oikein mistään jos ei nyt satu uutena kaupasta sellaisia ostamaan. Nintendo-lehtiä sentään sai divarista, mutta juuri Super Powerin kaltaiset tapaukset taisivat monilla mennä lukemisen jälkeen suoraan paperinkeräykseen. Muuten, muistanko väärin oliko Super Power alunperin vain Nintendoa käsittelevä lehti?

Tom & Jerryt ostin sähköpostitse, joten ne eivät olleet kirpparihankintoja.

Lehdistä puheen ollen, tuli ostettua myös kasa vessalukemista.
En ole mikään sahaushevin ystävä, mutta löytyyhän noista yleensä ainakin ingressin verran juttua industriaalista ja muusta josta sitten satun pitämäänkin. Niin ja kyllä pöntöllä varpusparvi purkautuu kun lukee jostain Manowarista. Sen verran suolta tyhjentävää se bändi kuitenkin on (pahoitteluni kaikille jotka fanittavat öljyttyjä miehiä jotka turkiskalsareissa uhoavat olevansa miesten miehiä).

6 kommenttia:

Tuoppi kirjoitti...

Do or Die... ilmiselvä klassikko.

Graduated Cylinder kirjoitti...

Ei hitsi. Nuori Einstein pitäisi kyllä etsiä jostain.

Tilasin aikoinaan Nintendo-lehteä muutaman vuoden. Muistaakseni Super Power oli jonkinlainen seuraaja Nintendo-lehdelle. Petyin kun Mikrobitistä katosivat peliarviot pois. Etenkin Niko Nirvin arvostelut olivat legendaarista matskua.

Joskus pelastin kasan vanhoja britti-pelilehtiä paperinkeruulaatikosta, kunnon ysäriretromatskua (taitavat olla nyt kellarissa tosin).

Tuoppi kirjoitti...

Niko Nirvistä on jäänyt päällimnäisenä tosiaankin miehen Mikrobittiin kirjoittamansa peliarvostelut ja tapansa väännellä nimestään mitä ihmeellisimpiä viännöksiä.

corum81 kirjoitti...

Nuori Einstein pitäisi kyllä ehdottomasti nähdä uudelleen. Ja minusta tuo The Fall oli yllättävän hyvä elokuva.

Waltsu kirjoitti...

En tiedä miksi, mutta joku syvälle haudattu osa aivoistani rakastaisi ideaa, että arvostelisit tuon Tule omakseni-leffan...

Mutta loput aivoistani palaa halusta tietää mielipiteesi Birdmanista... niitä odotellessa xD

Anonyymi kirjoitti...

Huomaan että lähettämäni kama saapui kohteeseensa. Noita Warnerin piirrettyjä löytyy parit levyt jotka on lojunut hyllyssä, täytyy jaksaa joskus vilkaista ja jos ei nappaa niin tiedän mitä ainakin yrittää.