perjantai 3. tammikuuta 2020

Solo: a Star Wars Story (2018)

Planeetalla Corellia olennot elävät köyhyydessä ja vain rikollisuus on mahdollisuus menestykseen, minkä vuoksi nuori Han Solokin (Alden Ehrenreich) joka on tässä vaiheessa vain pelkkä Han on joutunut oman kotiseutunsa jättimatorikollispomo Lady Proximan alaisuuteen varastamaan ties mitä autoja ja autoradioita. Lady Proxima perusti myöhemmin menestyneen Slurm-virvoitusjuomayrityksen:
Tietenkin Han, tuo renttu jolla on sydän kultaa tahtoo sekä itse että myös kansansa vapauteen ja palata rakkaansa Qi'ran (Emilia Clarke) luo, jolloin vaikka tulevaisuudessakin jaksetaan epäillä hänen sankaruuttaan tai uskollisuuttaan niin kyllä tässä jaksetaan heti alusta alkaen osoittaa hänen olevan antisankaruuden sijaan pelkkä sankari ja ilmeisesti Lucas oli siten oikeassa kun pisti Greedon ampumaan ensin. Hanista on myös tehty hieman samanlainen kuin mitä Luke oli ensimmäisessä eli neljännessä Tähtien sodassa, joten hänellä on unelma olla astronautti joka lentää halki taivaan kuin lintu ikään.
Matkallaan Han päätyy osaksi kilttiä rikollisjoukkoa jonka päällikkö Beckett (Woody Harrelson) antaa hänelle sittemmin tutuksi tulleen laserpistoolinsa ja opettaa miehen mallin. Ohessa tavataan parhaaksi kaveriksi muodostuva Chewbacca (Joonas Suotamo) ja sitten ryöstellään junia sun muita, kinastellaan tuhmien roistojen kanssa ja seikkaillaan, seikkaillaan, seikkaillaan kuin kädessä olisi ruoska ja edessä häämöttäisi Graalin malja.

Ottaen huomioon kuinka paljon jälkiviisasta mäkätystä monet uudemmat Tähtien sodat ovat (kaupallisesta) menestyksestään huolimatta keränneet niin kukin niistä on IMDb:n perusteella silti aika hyvin pisteytetty, että jos siellä äänestänyttä innokasta fanijoukkoa uskoo ovat ne kaikki vähintään hyviä jos eivät sitten jopa erinomaisia. Mutta niinhän se aina on, että jotkut tykkäävät ja jotkut eivät ja monesti molemmat haluavat tuoda sen absoluuttisena totuutena esille. Kumpikaan osapuoli ei sinänsä ole väärässä kun usein kyse on ainoastaan makuasioista, mutta kun sillä omalla näkemyksellä halutaan turhankin painostavasti vaikuttaa muiden mielipiteeseen saatetaan välillä liikkua liiankin liki haitallista käännytystyötä jossa vääräuskoiset palkitaan viikonlopulla rautaneitsyessä. Tämän todettuani sanon, että jokainen jonka mielestä Avaruusseikkailu 2001 ei ole kaikkien aikojen paras elokuva on yksinkertaisesti väärässä. Silmää iskevä hymynaama ja muita kuvajaisia.
Solo ja toinen uudemmista spin off-Tähtien sodista eli Rogue One ovat nekin suht' hyvät pisteet saaneet (toki Solo varsin alhaiset verrattaessa sarjan suosituimpiin), mutta konsensus on tuntunut olevan että jos jotkut osat ovat olleet virheratkaisuja jo syntyessään niin nimenomaan nämä sivutarinat ja esimerkiksi Solon vastaanotto (pois lukien rahantakominen... koska hei, kuitenkin Tähtien sota) tuntui olevan merkki, että jos rinnakkaiskertomuksia, tms. tehdään niin ei ehkä enää elokuvateattereihin. Pienemmälle ruudulle suunnattu Mandalorian vaikuttaisikin olevan enemmän näiden spin offien suunta ja Solo sekä Rogue One saavat hyvällä säkällä kantaa tulevaisuudessa samanlaista kulttisuosiota kuin muinaiset Ewok-elokuvat, mutta sekin jää nähtäväksi koska vastaavaa humoristista B-fiilistä ei näissä kuitenkaan ole.
Sinänsä itsekin näen ehkä loogisimpana siirtona pistää nämä oheistarinat television tai vertaistensa toteutettavaksi, mutta mitä tulee itse ideaan tehdä filmatisointeja joistakin ohimennen todetusta tapauksista kuten vaikkapa Luke ampumassa jotain aavikkojyrsijöitä kotimaisemissaan tai Rogue Onen kuolemantähden pohjapiirroksien keikkaaminen ja hahmojen omien sooloseikkailujen kuvaamiseen, ovat ne jotain mitä mielummin haluan kokea kuin Skywalker-saagan tai jedien kohtalon väkinäistä jatkamista, joka sekin useammassa tapauksessa on eteenviennin sijaan toistoa. En nyt välttämättä usko jokaisella hahmolla olevan tarinaa kerrottavanaan tai ainakaan sellaista joka vetäisi vertoja punaisen langan alkulähteille, mutta uskon kuitenkin että sieltä löytyy enemmän mahdollisuuksia kokeiluihin ja uuden kertomiseen samaan tapaan kuin miten sarjakuvat rönsyilivät. Missä siis on Snaggletoothin arkipäivästä kertova elokuva? Snaggletooth syömässä aamiaista ja viettämässä loppupäivän toimistossa suorittamassa kirjanpidollisia jännitysnäytelmiä.

Han Solosta kertovalla elokuvalla oli tietenkin heti alusta alkaen ongelma. Se ei ollut se, että mitä kertoa miehen historiasta eikä se ollut se että toimisiko Tähtien sotaan liittyvä elokuva yhdellä (tai parilla) tutulla hahmolla vaan pitäisikö sinne koettaa saada mukaan mahdollisimman monta myyntitäkyä. Toki näitä on varmasti aivoriihissä pohdittu, mutta se varsinainen ongelma oli siinä kuka valita pääosaan koska se kuitenkin herättäisi polemiikkia ja lukuisten muiden vastaavien esimerkkien tavoin (Bennifer Batmanina) hyvinkin vastustavia ja yleensä perusteettomia silkkaan tunteeseen perustuvia mielipiteitä. Varsinkin kun kyseessä on hahmo joka niin vahvasti yhdistetään johonkin tiettyyn näyttelijään, mutta joka ei ymmärrettävästi ikänsä vuoksi ehkä enää Solo-elokuvan vaatimaan osaan taikka ei edes vahvasti tietokonenuorettuna olisi kiinnostunutkaan esittämään roolia. Joku muu siis ja se joku muu olisi automaattisesti saava osakseen kritiikkiä. Alden Ehrenreich on kuitenkin ihan hyvä osassaan ja jos hänestä ei tule Han Solo mieleen niin se ei kenties niinkään johdukaan tavastaan esittää rooli vaan siitä miten hänet ja ympäristö on kuvailtu. Han ei ole tarpeeksi kyyninen renttu vaan turhan puhtoinen kiva tyyppi ja elokuvan tapa pistää lyhyitä seikkailuja pötköön aiheuttaa sen, että hahmo joka enemmänkin välttelisi ongelmia ja menisi matalimman aidan ylitse onkin hymy huulilla ensimmäisenä valmiina hyppäämään kumiveneellä lentokoneesta. Jep, hetkittäin tuntuukin että Solon tekijät olivat harrisonfordismia hakiessaan erehtyneet miehen näyttelemästä roolista.

Paljoa ei kuitenkaan olisi vaadittu jotta tästä olisi voitu tehdä oma itsenäinen tieteisseikkailunsa vailla Tähtien sota-yhteyksiä. Han Solo olisi voinut olla joku Jack Duo ja muut tutut droidit sun muut kun olisivat kokeneet pientä designmuutosta niin elokuva tuskin olisi muuttunut parempaan taikka huonompaan suuntaan, mutta ainakin se olisi poistanut brändin painolastin sekä Fordin varjon. Välillä mieleen juolahtaakin ajatus, että olisikohan tässä ollut alkuperäisenä ajatuksena tehdä jotain muuta kuin Tähtien sota-spin off ja sitten vain huomattu, että vaihtamalla nimiä, etc. tästä saataisiin Han Sololle elokuva. Esimerkiksi se miten sinne päin mutta ei kuitenkaan toteutettu alkutekstisosuus osuus on, vaikuttaa sekin joltain joka on lisätty jälkikäteen ja vaikka en nyt näe Tähtien sota-merkkejä haittanakaan niin en vastaavasti olisi pahoillani jos niitä ei olisikaan. Tällaista minä kuitenkin kaipaan enemmän kuin pakotetun oloista Skywalkeria ja vaikka Solo ei niinkään ota suuria rohkeita askeleita, ei se kuitenkaan myöskään tee jokaista liikettään turvautuen pelkkiin kuluneisiin hahmoihin, tilanteisiin tai paikkoihin.
Parasta Solossa onkin kenties se, että sitä ei tarvitse katsoa Tähtien sotana vaan se on tarpeeksi oma itsensä samaan tapaan kuin juuri ne Ewok-elokuvat joihin aiemmin tein viittauksen. Solo ei ole aivan sooloelokuva, mutta se on sopiva sivuraide jonka seurassa viihtyy mainiosti ja sitä varsinkin jos ei liikaa keskity emosarjaan.

Solossa on vanhan ajan viattomamman seikkailun tuntua. Enemmän kuin skywalkersaagassa.
Joskin se on jälleen kerran todettava, että yli kaksi tuntia pituutta on varsinkin pelkäksi tutun hahmon introksi jonkin verran liikaa, tämä kun kuitenkin pohjimmiltaan kertoo sellaisesta josta vähintään osan on jo aiempien elokuvien tarjoamien taustatietojen ansiosta kuvitellut mielessään.

Sivuhuomautuksena vielä se, että on aina hieman ikävä seikka kaikenlaisten esiosuuksien kanssa kuinka niissä tuodaan mukaan esimerkiksi hahmoja joita ei tietenkään ole ollut kun alkuperäisteokset on tehty ja siten vaikka tekisivät kuinka merkittäviä tekoja tahansa on se lopulta yhtä tyhjän kanssa koska huomiot niistä katoavat ajantuuliin. Muistaako kukaan myöhemmissä Tähtien sodassa mainittaneenkaan Solon Beckettia? ja kuitenkin tässä elokuvassa hän on suuressa osassa muun muassa pelastaessaan Millennium Falconin miehistöineen. Sen luulisi olleen edes maininnan arvoineen, mutta koska sitä ei ollut tapahtunutkaan niin ehkä sen olisi voinut sitten Solonkin tapauksessa antaa nimihenkilön tehtäväksi. Joskin koska Harrelsonin Beckett on kirjoitettu enemmän samanlaiseksi kuin A New Hopen Han Solo, niin näin sen tässä tapauksessa kuuluikin olla ja siten se päätös rikkoo tarinajatkumoa. Voi, jospa vain Lucasilla olisi vielä sanavaltaa niin hän varmasti tuoreimmassa versiossaan korvaisi vaikkapa Yodan Beckettilla.

Ja jos Alden Ehrenreich ei kaikista tunnu nuorelta Harrison Fordilta/Han Sololta niin samaa ei voida sanoa Donald Gloverista Lando Calrissianina, sillä hän on niin Lando että en yhtään ihmettelisi jos jossain vaiheessa mies toistaisi roolin omassa sivutarinassaan.

Niin ja Paul Bettany vaikutti esittävän Peter Welleria:

Tähdet: ***

Ei kommentteja: