keskiviikko 26. kesäkuuta 2019

Macbeth (2006)

Kotikonnuille palannut Macbeth (Sam Worthington) päättää ottaa alueen rikolliskuninkuuden itselleen ja synnyttää väkivaltaisen jengisodan sen saadakseen. Tämän ansiosta Macbeth nousee oman joukkonsa hierarkiassa ja pääsee puukottamaan hengiltä pomonsa, päästäkseen siten lopullisesti kuninkaaksi kuninkaan paikalle. Asema on kuitenkin horjuva kuin miehen mielikin ja vaara uhkaa lähes jokaisella nurkalla. Sen siitä saa kun ottaa jotain joka ei itselle kuulu. Tuhma Macbeth.

Vahvat värit ja ajoittain jopa päällekäyvä nykymusiikkisoundtrack tuovat mieleen toisen shakespearemodernisoinnin eli kaikkien tai ainakin aika monen tunteman Baz Luhrmannin Romeo+Julietin, ja kyllähän tämän voisi nähdäkin jakavan levykotelon sen kanssa, varsinkin kun vaikka kuinka nykyhetkessä ollaan niin dialogissa hyödynnetään Shakespearen alkuperäistä tekstiä sellaisenaan. Joskin kuten kansikin lupailee niin Luhrmannin kohtalokasta romantiikkaa ei ole luvassa, mutta kohtalokasta väkivaltaa sitäkin enemmän, joten Romeo+Julietin ystävien ei kannata elokuvien yhtäläisyyksistä huolimatta odottaa samaa uudemman kerran.

Sinänsä Macbeth taipuu hyvin jengiaiheisen toimintaleffan juoneksi ja vanhahtava teksti yhdistettynä räikeisiin väreihin, keskittymisvaikeuksiseen leikkaukseen, vinoihin kuvakulmiin, sykkivään musiikkiraitaan, ärhäkkään tappomeininkiin ja muuhun katsokaa kuinka cooleja ollaan-temppuihin tekee siitä veikeän kuriositeetin, mutta valitettavan jäykkä esiintyminen osoittaa ettei lopullista loikkaa uskallettu ottaa. Siispä Macbeth jää kaikesta ns. erikoisuudestaan huolimatta varsin pinnalliseksi temppuiluksi, eivätkä pitkät nahkatakit taikka trendikampaukset vaikuta todelliselta halulta olla uudismielisiä vaan pelkästään markkinointikoneiston laskelmoinnilta. Hieman kuten tämä vasemmalla oleva Macbethin juliste joka en tiedä miksi, mutta jotenkin muistuttaa jotain toista:
Toki nimenomaan aiemmin mainittu yhdistelmä on se joka myös tekee Macbethista katsomisen arvoisen koska eipä näitä tällaisia yritelmiä liian usein tule vastaan, mutta kuten Worthingtonin puunaamaisuus osoittaa niin koko pituutta ei elokuva jaksa pysyä kiinnostavana. Vaikuttaakin siltä kuinka nyt keksittiin vekkuli idea, mutta lopputuloksen olisi pitänyt olla jokin feikkitraileri toisen leffan yhteydessä.

Tähdet: **

Ei kommentteja: