keskiviikko 25. huhtikuuta 2012

Repo Men (2010)

Nimestä saattaa tulla mieleen Repo Man, mutta hei, juonesta tulee mieleen Repo! The Genetic Opera, että ei se mitään.

Olemme lähitulevaisuudessa ja ihmiset voivat ostaa itselleen uusia elimiä ja muita kehonmuokkaukseen kuuluvia hukkapaloja yksityissairaalasta nimeltä Union, mutta auta armias jos erämaksut jäävät hoitamatta. Sillä kuten Anttilan ja Elloksen kohdalla, myös tässä versiossa perään lähetetään Repo Menit jotka sitten leikkaavat sen toimivan maksan irti ja palauttavat ostopaikkaan.
Yksi tälläisistä Repoista on Jude Lawn esittämä Remy, joka joutuu itse perinnän kohteeksi kun omaan kehoon asetettu sydän halutaan takaisin. Tietenkin joku voisi tässä vaiheessa vääntää vitsin siitä, että Law olisi voinut ostaa hiuslisäkkeen, mutta en minä, sillä Law näyttää coolilta ohenevissa hiuksissaan.
Niin ja tietenkin Remy on ruvennut hengailemaan more human than humanin kanssa, että sitten hänetkin pitää auttaa pelastukseen.
Unionin tunteeton pomo Frank (Liev Schreiber) pistää siis Remyn perään hänen kollegansa, muun muassa äänekkään ystävän Jaken (Forest Whitaker) ja samalla pitää pohtia voiko kaveria pistää hengiltä, onko oikein leikata ruumiinosia irti vain koska rahat ovat vähissä ja onko omatunto haitaksi. No ilmeisesti on.
Total Recall odottaa lopussa.

Repo Men on sellainen leffa jota katsoessa tulee ajatelleeksi sen päätähtien olevan slummailemassa ja nollaamassa aivojaan kunnes se seuraava Spielbergin tai vastaavan elokuva tulee eteen. Tämä ei siis tarkoita ettäkö Repo Men olisi surkea elokuva josta kukaan ei olisi ylpeä, sillä vaikka kyseessä onkin tekele joka vaikuttaa isolta B-leffalta, niin samalla se on myös niitä elokuvia jollaisia katsoessa arvelee tekijöillä olleen hauskaa.
Sääli ettei se hauskuus oikein yllä ruudun tälle puolen, sillä vaikka elokuva alkaa suht' irvailevan humoristisesti ja aiheeseen sopien välillä vilautellaan päätöntä toimintaa, niin suurin osa elokuvasta kulkee valitettavan löysästi ja Remyn toimiminen elokuvan kertojana joka puhuu itsestäänselvyyksiä on enemmänkin vinkuvan valittava kuin kiinnostusta herättävä. Siispä lopputuloksena on pitkälti aivottomaksi räiskinnäksi tarkoitettu elokuva, josta on koettu turhan väkisin vääntää asiallista draamaa.
Vasta loppupuolen Old Boy kohtaa V Niin Kuin Verikoston-tappelu näyttää millaiseksi tämä elokuva on todellisuudessa tarkoitettu.

Pidän kovasti tämän elokuvan ideasta kuvata se yksityissairaala jolle Remy työskentelee eräänlaisena pikavippifirmana, mikä tarkoittaa että korot ja muut vaatimukset ovat sen verran epäreiluja ettei oikein kukaan pärjää Unionin asiakkaana. Nythän tälläinen verenimijävippaus on Suomessa hyvinkin vahvasti esillä, että jo siksi Repo Men on vähintääkin mielenkiintoinen.
Positiivista on myöskin katsella lurppasilmä-Whitakeria näyttelemässä erittäin energisesti ja välillä sen verran yli, että siellä korkealla täytyy hapen olla vähissä.

Hauskempaa olisi ollut jos elokuva ei olisi pyrkinyt vakavuuteen, kun tarina kuitenkin halusi mennä Charles Bandin suuntaan.

Tähdet: ***
Repo Men

2 kommenttia:

Tuoppi kirjoitti...

Jätän tässä kohtaa alla olevan linkin tänne lojumaan... :D

http://www.youtube.com/watch?v=aclS1pGHp8o

...noir kirjoitti...

Tuon moni mainitseekin Repo Menin käyttäjäkommenteissa