keskiviikko 14. maaliskuuta 2012

Kiss Kiss Bang Bang (2005)

Tuossa Tango & Cashin yhteydessä mainitsin Shane Blackin ja kyseinen herrahan on ensisijaisesti käsikirjoittaja jonka käsialaa ovat muun muassa Tappava Ase, Viimeinen Partiopoika ja Long Kiss Goodnight, joista etenkin viimeinen oli aikoinaan kovastikin juuri käsikirjoituksensa, tai pikemminkin siitä maksetun palkkion vuoksi esillä. Blackin kieli on yleensä hyvin humoristista pottuilua ja nokkeluudessa hän on vähintään yhtä hyvä kuin nimenä ja kasvoitaan tunnetumpi samankaltaista pitkäpuheista dialogia kirjoittava Quentin Tarantino, mutta kuten Blackin esikoisohjaus osoittaa, niin tämän miehen tulisi olla myös yhtä tuttu kuin Tarantinon, sillä sen verran onnistunutta jälkeä Black tarjoilee. Ja jos ajatellaan Blackia näyttelijänä, niin miehen esiintyminen Predatorissa on vähintään yhtä huonoa kuin mikä tahansa Tarantinon näyttelemä rooli.

Pikkurikollinen Harry (Robert Downey Jr.) pakenee poliisia ja päätyy piiloutuessaan koekuvauksiin, jossa roolittajat luulevat paniikissa olevan lurjuksen olevan vain hyvin vakuuttava näyttelijä ja niinpä Harryn tie vie Hollywoodin esiintymään rikoselokuvassa. Ennen kuvauksia Harryn pitää saada kokemusta yksityisetsivän ammatista ja siinä avuksi tulee oikea yksityisetsivä Gay Perry (Val Kilmer.) Miksi gay? Koska "he's gay."
Hollywoodissa Harry tapaa myös lapsuudenystävänsä Harmonyn (Michelle Monaghan) johon oli nuorena ihastunut ja on sitä edelleenkin.
Perry ottaa Harryn mukaansa rutiinikeikalle josta muodostuu kaikkea muuta kuin jonkin tavisherran mahdollisen vaimonsa pettämis-tapauksen kuvaaminen, kun järveen päätyy kuollut nainen ja Harmonyn ilmoitetaan tehneen itsemurhan. Seuraavaksi koetetaan päästä väärään paikkaan ilmaantuvasta ruumiista, osoitetaan Harmonyn olevan elossa mutta hänen sisarensa kuolleen, pyritään pitämään Harryn irtonainen peukalo tallessa (ei onnistu) ja koetaan käänteitä ja paljastuksia kuin Finnair-uutisoinneissa ikään. 

Kiss Kiss Bang Bang on taatusti yksi hauskimpia jännityselokuvia joita on olemassa ja koska elokuvassa on hyvin film noir-tyylinen tarina yhdistettynä saman genren modernisoituun ulkoasuun, niin lopputuloksena on hieman kuin jos Chinatownin olisi ohjannut Roman Polanskin sijaan Kevin Smith, tai jotain sinne päin. Siis Clerksin Smith, ei Cop Outin.
Siispä tarjolla on mainion vanhahtava rikostarina käänteineen ja moottoriturpaista Billy Wilderismia joka naurattaa parhaimmilaan niin, että kylkiin sattuu. Kun tämä kaikki esitetään erinomaisesti sellaisten näyttelijöiden kautta jotka pelaavat loistavasti yhteen ja ovat selvästikin nauttineet elokuvanteosta, niin Kiss Kiss Bang Bang on elokuva josta ei voi muuta kuin nauttia täydestä sydämestään.

Näyttelijöistä puheen ollen, vaikka Iron Mania pidetään sinä elokuvana joka tavallaan palautti Robert Downey Juniorin raiteilleen, niin kyllä tämä kolme vuotta aiemmin valmistunut elokuva osoittaa että Harryn rooli oli jo se josta näki jälleen Downey Jr.:n olevan täydessä vedossa ja sellaisessa hän on pysynytkin sittemmin. Surku ettei Val Kilmer ole päässyt nousemaan takaisin Doors-tasolleen, sillä tässä elokuvassa myös hän tekee niin loistavaa jälkeä, että on suoranainen ihme ettei mies palautunut A-staraksi. Näiden kahden herran välinen kemia toimii niin hyvin, että jos Kiss Kiss Bang Bang olisi ollut kaupallisesti menestyneempi, niin varmaa olisi ollut että se olisi saanut jatko-osan, sillä nämä hahmot sellaisen ansaitsisivat.
Kun elokuvassa on pääosassa kaksi hyvin kirjoitettua energistä hahmoa, niin siinä on se riski että kaikki muut jäävät sen verran syrjään ettei heillä ole oikein merkitystä, mutta Michelle Monaghan ei jää yhtää kenenkään varjoon, vaan on aivan yhtä kiinnostavaa seurattavaa kuin Downey Jr. ja Kilmer. Hienoa onkin se, että Black on kirjoittanut niin Monaghanille kuin pienemmissäkin rooleissa oleville näyttelijöille sen verran muistettavia repliikkejä ja kohtauksia, että kaikki Larry Milleristä Corbin Bernseniin saavat hyväksyvän nyökkäyksen kohdalleen.

Yksittäisiä juttuja joista pidin todella paljon:
- Harmonyn rakkaus pulpkirjallisuuteen.
- Harryn tapa esiintyä itseään kyvykkäämpänä, joka poikkeuksetta johtaa siihen että hän saa itse turpaansa.
- Brasilialainen Billy Bob Thornton ja intiaani Joe Pesci.
- Menneestä muistuttava musiikki.
- Kohtaus jossa Harry ottaa nukkuvan Harmonyn rinnalta hämähäkin ja luonnollisestikin neiti herää kesken tapahtuman.
- Kun Harry vahingossa virtsaa ruumiin päälle ja kertoo siitä Perrylle.
- Harmony leikkaa vahingossa Harryn peukalon irti.
- Harry odottaa koiran pudottavan irtonaisen peukalon.
- Michelle Monaghan joulumuoriasussa.
- Harry painostaa tietoja Venäläisen ruletin avulla.
- Kirja ei pysäyttänyt luotia.

Miten hitossa tämä elokuva ei ole IMDb:n top 250-listalla, mutta Nemoa Etsimässä on?
Ja samalla voimme ihmetellä sitä, että mihin ihmeeseen pienessä roolissa oleva Shannyn Sossamon on kadonnut?

Tähdet: ****
Kiss Kiss Bang Bang

2 kommenttia:

corum81 kirjoitti...

Nyt täytyy kiittää sinua tästä kirjoituksesta nimittäin elokuva on hautunut minun digiboksilla jo useamman kuukauden. Nimen takia se ei ole vaikuttanut houkuttelevalta katsoa, mutta nyt sen sieltä uskallan jopa kaivaa! :D

...noir kirjoitti...

Katso ihmeessä. Uskallan ylihypetyksestä huolimatta luvata, että pidät siitä.

Sääli ettet kuule Downey Jr:n, Kilmerin ja Blackin kommenttiraitaa jossa he pitävät yllä elokuvassa esiin tullutta naljailevaa veljesrakkautta, sillä se on erittäin hauskaa kuunneltavaa.